Suomessa venäjänkieliset ihmiset ovat kertoneet kohdanneensa aiempaa enemmän vihapuhetta ja ennakkoluuloja sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuun lopussa.
Suomi–Venäjä-seuran pääsihteeri Niina Sinkko kertoo STT:lle rajusta vihapuheesta erityisesti sosiaalisen median kanavissa. Sinkko arvioi, että venäläisvastaisuus on lisääntynyt, vaikka venäläistaustaiset ovat voineet aiemminkin kokea syrjintää.
– Siinä on varmasti osittain väärinymmärrystä, ja ihmiset purkaa pahaa oloa, mutta selkeä venäläisvastaisuus myös näkyy, Sinkko sanoo.
Monet venäjänkieliset ovat myös alkaneet käyttää suomea venäjän sijaan sekä puhuttuna että kirjoitettuna kielenä. Taustalla on pelko siitä, miten heihin suhtaudutaan.
– Erityisesti Itä-Suomessa, missä on paljon venäläistaustaisia työpaikoilla. Monilla työpaikoilla on sodan jälkeen lähtenyt aamut siitä, että suomalaisilta työkavereilta on kysytty, että "vihaatteko te nyt meitä", Sinkko kertoo.
Venäjänkielisten kotoutumistyöhön erikoistuneen Cultura-säätiön asiamies Pekko Kohonen kertoo myös huomanneensa muutoksen venäjänkielisiin suhtautumisessa. Enemmän tämä näkyy hänen mukaansa "selän takana" eli esimerkiksi somessa mutta ei juurikaan kasvokkaisissa tilanteissa.
Pelkoa on silti havaittavissa.
– Jotkut pelkäävät esimerkiksi mennä töihin ja miettivät, että miten heihin suhtaudutaan, kun ovat taustaltaan venäjänkielisiä, Kohonen kertoo.
Venäjänkieliset kotoisin monista eri maista
Venäjää puhuvat ovat suurin vieraskielisten ryhmä Suomessa. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa venäjää äidinkielenään puhui vuonna 2020 yli 84 000 ihmistä.
Todellisuudessa vielä suurempi joukko käyttää venäjää arkikielenään, arvioi Kohonen. Venäjää voidaan käyttää muun muassa asiointikielenä, vaikkei se olisi oma äidinkieli.
Venäjää Suomessa puhuvat voivat olla kotoisin monista eri maista – esimerkiksi Ukrainasta, jossa liki 30 prosenttia väestöstä puhuu äidinkielenään venäjää. Monelle kieltä osaamattomalle venäjä ja ukraina voivat myös kuulostaa samalta kieleltä.
– Pahimmassa tapauksessa se kiukku voi osua pommia paenneen pakolaisen niskaan, Sinkko sanoo.
Uzbekistanista kotoisin oleva Suvi Nyström kertoo, ettei ole aristellut venäjän kielen käyttämistä. Nyström on syntynyt entisessä Neuvostoliitossa ja muuttanut Suomeen vuonna 1994, ja hänellä on sekä Suomen että Venäjän kansalaisuus.