Suomenlinnan historiaan kuuluu olennaisesti korkea kuolleisuus.
Aaveiden jäljillä tuo suomalaisten yliluonnollisten ilmiöiden tutkimuksen televisioruutuihin. Ohjelman keskiössä on Aavedata, joka on yliluonnollisten ilmiöiden tutkimusryhmä, jonka ytimessä ovat veljekset Jupe ja Marko Keskitalo.
Sarjan viimeisessä jaksossa Aavedata vierailee historiallisessa Suomenlinnassa Helsingin kauppatorin edustalla. Suomenlinnan, tai silloisen Viaporin rakentaminen aloitettiin vuonna 1748, jolloin Suomea hallinnoinut Ruotsi pyrki puolustamaan alueitaan Venäjää vastaan. Linnakkeen rakentaminen oli jättimäinen satsaus, sillä tuohon aikaan Helsinki oli vain kyläpahasen kokoluokkaa.
Rakennustöihin saapui Kurja Viapori -kierroksen pääoppaan Raija Lehtovaaran mukaan ensimmäisenä kesänä noin 2000 ruotusotilasta. Muutamaa vuotta myöhemmin paikalle marssi vajaa 7000 lisää.
LUE MYÖS: Pahamaineisen neuvostovankila Patarein kuuluisa selli on muurattu umpeen kauheiden tapahtumien takia: "Tätä ei aukaista milloinkaan"
Olosuhteet saarella olivat ankarat varsinkin talvisin, jolloin pakkasen lisäksi sai pelätä myös esimerkiksi susia. Lisäksi saarta vaivasivat sen historian alkuaikoina erilaiset kulkutautiepidemiat.
– Täällähän ihmiset kuolivat kuin kärpäset. Ruumiita vietiin kasoihin tuonne rannalle ja luultiin, että on rutto, kirjailija Ida Lindström kertoo.
Lindströmin mukaan ennen 1800-lukua Viaporiin tuotiin paljon vankeja ruotsalaisten ja venäläisten välisestä taistelusta Kotkan edustalta. Paikalle saapuneiden sotilaiden mantteleissa kulki mukana täitä, jotka kantoivat toisintokuumetta. Viaporin rakennukset muuttuivat yksi toisensa jälkeen kulkutautisairaaloiksi, ja kuolema oli läsnä jatkuvasti.
Tuohon aikaan muita tavallisia sairauksia, jotka aiheuttivat kuoleman, olivat muun muassa punatauti, tuberkuloosi, tuhkarokko, isorokko sekä lavantauti. Myös lapsikuolleisuus oli erittäin korkea. Lehtovaaran mukaan pahimmillaan tilanne oli se, ettei kolmasosa lapsista kasvanut koskaan aikuiseksi.