Suomen kasvistosta hävitetään pontevasti paraikaa vieraslajeja, kuten kurtturuusua. Haitallisia vieraslajeja on ilmaantunut myös vesistöihin, mutta sillä puolella mahdollisuudet tulokkaiden poistamiseen ovat olemattomat, sanoo kaksi kalaston tuntijaa.
Suomen alkuperäisten kalojen uhkaksi ovat polskineet noin 15 vuotta sitten mustatäplätokko ja hopearuutana.
– Ne ovat kumpikin vahvoja valtaamaan elintilaa ja syrjäyttämään heikompia alkuperäislajeja. Ei ole enää mitään keinoa, jolla esimerkiksi mustatäplätokon saisi kokonaan pois Suomesta, toteaa kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestöstä (SVK).
Helsingin edustalta ja sisävesistäkin jo tavattu hopearuutana on kylmäävän tehokas tilan valtaaja.
– Keski-Euroopassa hopearuutana on vallannut joitakin järviä täysin niin, että se on järven ainoa kalalaji.
Mustatäplätokko kilpailee muiden pohjalla elävien kalojen, kuten kampelan, kanssa. Laji majailee nyt Suomessa merialueiden rannikoilla osapuilleen Merenkurkun korkeudelle asti. Ruotsissa tämän tokon levinneisyys on vastaava kuin Suomessakin.
Maailmalla mustatäplätokko on tavattu jo myös Pohjois-Amerikan suurissa järvissä ja Keski-Euroopan joissa. Laji siis selviää myös makeassa vedessä.
– Pitää lähteä siitä, että jossain vaiheessa tämä kala leviää myös Suomessa sisävesiin, Ojaharju täydentää.
Tokkopa toki
Koplan kolmas konna voisi olla rajun nimen kantaja rohmutokko.