Mainos

Monet vieraslajit menestyvät erinomaisesti Suomen luonnossa – osa on vallannut tilaa kotoisilta lajeilta

2:06

Monet vieraslajit ovat kotiutuneet Suomeen erinomaisesti. Osa menestyneistä vieraslajeista on istutettu Suomeen, osa on karannut luontoon vahingossa ja osa hakeutunut tänne omin avuin.

Valkohäntäkauris, jota aiemmin kutsuttiin valkohäntäpeuraksi, tuotiin Suomeen Pohjois-Amerikasta 1930-luvulla. Ensimmäiset yksilöt tuotiin Vesilahdelle Laukon kartanoon perustettuun tarhaan. Luonnonvarainen kanta sai alkunsa tarhasta karanneista yksilöistä.

Tuoreimman arvion mukaan valkohäntäkauriita on Suomessa jo noin 100 000. Lajista on tullut maamme toiseksi tärkein riistaeläin hirven jälkeen. Lajin ei tiedetä aiheuttaneen haittaa kotoperäisille lajeille, mutta esimerkiksi valkohäntäkauriin aiheuttamat kolarit ovat lisääntyneet.

– Valkohäntäkauriista on otettu meihin yhteyttä ja harmiteltu, ettemme ole puuttuneet ongelmiin. Mielipiteet, tulisiko kantaa rajoittaa ja millä keinoin, riippuvat siitä, onko kyseessä esimerkiksi maanviljelijä vai metsästäjä. Kansallisen vieraslajilain näkökulmasta ainakaan toistaiseksi ei ole suunnitelmissa toimia kannan rajoittamiseksi, kertoo neuvotteleva virkamies Johanna Niemivuo-Lahti maa- ja metsätalousministeriöstä.

Amerikanmajava uhkaa syrjäyttää euroopanmajavan

Haitallisimmat vieraslajit on määritelty EU:n torjuttavien vieraslajien luettelossa ja Suomen kansallisessa haitallisten vieraslajien luettelossa. Näissä luetteloissa mainittujen lajien kantaa ja leviämistä pyritään rajoittamaan.

Kanadanmajava eli amerikanmajava tuotiin Suomeen ja istutettiin muutamille paikkakunnille vuosina 1933 ja 1937. Silloin luultiin, että amerikanmajava on samaa lajia kuin metsästyksen takia hävinnyt euroopanmajava, jonka kanta haluttiin elvyttää.

Nyt Suomessa elää noin 7000-8000 amerikanmajavaa. Euroopanmajavia on jäljellä noin 2500 yksilöä. Amerikanmajava on vahvempi laji ja sen arvioidaan syrjäyttävän euroopanmajavan, jos ne esiintyvät samalla alueella.

– Amerikanmajavasta sekä euroopanmajavasta on tehty tutkimusta Luonnonvarakeskuksessa. Amerikanmajava ei ainakaan toistaiseksi sisälly kumpaankaan vieraslajiluetteloon eikä edellytä tätä kautta erityisiä torjuntatoimia, sanoo Niemivuo-Lahti.

Supikoiran torjuntasuunnitelma tekeillä

Supikoira tuotiin Suomeen alunperin turkiseläimeksi tarhoihin, mutta nykyinen luonnonkanta on saanut alkunsa meille itärajan yli saapuneista yksilöistä. Supikoira on yleinen koko maassa. Suurimpana supikoiran aiheuttamana haittana pidetään sairauksien ja loisten kuten rabieksen, kapin ja ekinokokkoosin kantajana toimimista. Saaristo-oloissa supikoira voi myös romahduttaa lintukantoja.

Supikoira on määritelty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Se tarkoittaa, että lajin maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito on kielletty.

– Meillä Suomessa supikoiraa koskevat torjuntakeinot ovat parhaillaan valmisteilla osana tulevaa kansallista hallintasuunnitelmaa. Ensi vuoden alkupuolella selviää myös, millä ensisijaisilla alueilla supikoiraa pyritään torjumaan. Samassa yhteydessä samaan kansalliseen hallintasuunnitelmaan sisällytetään myös piisamikannan ensisijaiset torjuntakeinot ja -alueet, selittää Niemivuo-Lahti.

Täpläravun leviämistä rajoitetaan, mutta ravustus jatkuu

Täplärapua esiintyy Suomessa jo 500 vesistössä. Täplärapuja istutettiin Suomen vesiin ensimmäisen kerran vuonna 1967.

Täplärapu kaventaa alkuperäisen jokiravun elinmahdollisuuksia etenkin levittämällä rapuruttoa. Ravustuksen kannalta täplärapu on meillä tärkeä laji. Täplärapu on EU:n haitallisten vieraslajien listalla. Suomessa täpläravun pyyntiä, kauppaa ja käyttöä voidaan jatkaa, mutta niiden istuttaminen ja viljely on kielletty.

– Täpläravun torjuntakeinot sisällytettiin maaliskuussa valmistuneeseen ensimmäiseen kansalliseen hallintasuunnitelmaan. Se on onnistunut kompromissi, jossa samaan aikaan rajoitetaan leviämistä, mutta mahdollistetaan elinkeinon jatkuminen, huomauttaa Niemivuo-Lahti.

Espanjansiruetanat halutaan hävittää Suomesta

Espanjansiruetanasta tehtiin ensimmäiset havainnot Suomessa vuonna 1994. Tappajaetanaksikin kutsuttua lajia tavataan jo Oulun korkeudella asti.

Tehokkaasti lisääntyvä laji aiheuttaa tuhoja kotipuutarhassa ja viljelyksillä. Laji määritellään haitalliseksi vieraslajiksi, jota halutaan torjua luonnostamme.

– Olemme uudistamassa ensi vuoden alkupuolella haitallisten vieraslajien kansallista luetteloa. Sinne lisätään useita kasvilajeja ja myös espanjansiruetana, toteaa Niemivuo-Lahti.

Vieraslajien torjuminen on huomattavasti helpompaa silloin, kun laji on vasta saapumassa Suomeen. Jo tänne asettuneen lajin poistaminen on huomattavasti hankalampaa. Jotta toimiin ryhdyttäisiin, lajin on aiheutettava selkeää haittaa.

Fasaani ja kanadanhanhi eivät aiheuta haittaa

Suomeen asettuneita vieraslajeja ovat myös villikani, minkki ja rotta. Rotta on metsästyslain mukaisesti rauhoittamaton laji, jota voi torjua. Villikaneja on metsästetty pääkaupunkiseudulla ja kanta on pienentynyt myös kanien keskuudessa levinneen virustartunnan takia. Minkki on ehdolla EU:n torjuttavien vieraslajien listalle, mutta päätöksiä odotetaan vielä.

Linnuista fasaani ja kanadanhanhi ovat Suomeen kotiutuneita vieraslajeja. Tällä hetkellä vieraslajilain osalta ei ole suunnitelmissa mitään näihin lajeihin kohdistuvia erityistoimia.

Mustatäplätokko leviää rannikkovesissä

Mustatäplätokko on esimerkki uudesta meille asettuneesta vieraslajista. Mustatäplätokko havaittiin Itämerellä ensimmäisen kerran vuonna 1990.

Suomessa ensimmäiset havainnot lajista tehtiin Kaarinassa vuonna 2005 ja Helsingissä vuonna 2009. Laji on aggressiivinen kilpailija, joka voi aiheuttaa alkuperäisten kalalajien vähenemistä. Se on levinnyt nopeasti Suomen rannikolla eikä torjuntatoimia ole toistaiseksi tehty.

– Uusien vieraslajien leviämisen seuranta on hankalaa, koska ei ole olemassa erityistä vieraslajien seurantaohjelmaa. Vieraslajien seuranta on pyritty saamaan osaksi jo olemassa olevia muiden lajien seurantoja. Toivomme myös kansalaishavaintoja vieraslajiportaalin kautta. Myös EU-maiden kesken välitetään tietoa vieraslajien liikkeistä ja Tulli valvoo omalta osaltaan vieraslajien tuontia, luettelee Niemivuo-Lahti.

Mainos

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.