Työeläkepomo vakuuttaa: "Lasten väheneminen ei nosta painetta eläkemaksujen korotukseen vielä"

Hänen mukaansa lasten määrän väheneminen ei vaikuta oleellisesti eläkemaksujen suuruuteen nyt tai "keskipitkällä aikavälillä".

–  Sen sijaan 2050-luvulla ja siitä eteenpäin vaikutukset ovat huomattavat. Jos väestökehitys ei korjaannu, syntyy useiden prosenttiyksiköiden korotuspaine eläkemaksuihin.

Kiander muistuttaa, että kerättyjen eläkemaksujen riittävyyttä arvioidaan säännöllisesti.

–  Eläketurvakeskus tekee sen joka toinen vuosi.

Syntyvien lasten määrän selvään pudotukseen ei osattu meillä silti varautua.

–  Suomessa oli pitkään hyvä syntyvyys verrattuna muihin EU-maihin. Kyllä tämän vuosikymmenen pitkä pudotus on tullut yllätyksenä.

Tilastokeskuksen perjantaina julkaisema syntyvyystilasto vahvisti aiemmin julkaistut ennakkotiedot: syntyvyys Suomessa oli kaikkien aikojen matalin vuonna 2017. Viime vuonna Suomessa syntyi 50  321 lasta.

Väestönmuutostietojen mukaan syntyvyys laski seitsemäntenä vuonna peräkkäin. Vuoden 2017 syntyvyyden mukaan nainen saa keskimäärin 1,49 lasta.

Korkein syntyvyys Seinäjoella, matalin Helsingissä

Kianderin mukaan syntyvyyden putoamisen syitä on selvitettävä.

–  Hyviä selityksiä ei ole vielä löydetty. Ilmeinen selityskandidaatti on nuorten ikäluokkien kasvanut työelämän epävarmuus.

Kianderin mukaan on kiinnostavaa verrata, että nuorten työllisyys heikkeni myös 1990-luvun laman aikana, mutta silloin syntyvyys ei laskenut.

–  Ehkä osa nuoremmista pyrki silloin varmistamaan työpaikan säilymisen jäämällä äitiyslomalle. Nyt nuorilla ei ole vakituisia työpaikkoja, joista voisi äitiyslomalle jäädä.

Edelliseen vuoteen verrattuna syntyvyys aleni Suomessa vuonna 2017 lähes kaikenikäisillä, selvimmin alle 30-vuotiailla.

Maakunnista vauvojen määrä nousi vuonna 2017 vain Kanta-Hämeessä. Korkein syntyvyys oli Seinäjoella ja matalin Helsingissä.

Syntyvyys on ollut vuodesta 1969 lähtien alle väestön uusiutumistason, joka on 2,1 lasta naista kohden.

Maahanmuutto paikkaa syntyvyyden laskua

Alkuvuoden 2018 ennakkotiedoista käy ilmi, että syntyvyys on laskenut edelleen tänä vuonna viimevuotisesta. Alkuvuonna syntyi 11  635 lasta, mikä on yli 470 lasta vähemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisvuonna.

Eläkejärjestelmän kannalta ratkaiseva asia on työllisten määrä. Syntyvyyden ohella merkittävä tekijä tässä yhtälössä on nettomaahanmuutto.

–  Nettomaahanmuutto kompensoi syntyvyyden laskua, Kiander sanoo.

Suomen ennakkoväkiluku oli tämän vuoden maaliskuun lopussa 5  513  708. Väkiluku kasvoi tammi-maaliskuun aikana liki 600 henkilöllä. Syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta.

Suomessa kuoli viime vuonna 53  722 ihmistä, mikä on noin 200 vähemmän kuin edellisvuonna. Miehet kuolivat keskimäärin noin seitsemän vuotta nuorempina kuin naiset.

Vastasyntyneiden elinajanodote oli viime vuonna pojilla 78,7 vuotta ja tytöillä 84,2 vuotta.