Suomen väkiluku kasvoi tänä vuonna liki 13 000 hengellä.
Suomessa pitkään jatkunut syntyvyyden lasku on tasaantunut alkuvuodesta, tiedottaa Tilastokeskus. Suomessa syntyi tammi-kesäkuussa 465 lasta enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös kokonaishedelmällisyysluku on kohonnut hieman viime vuoteen verrattuna.
2010-luvulla syntyvyys laski Tilastokeskuksen mukaan yhdeksänä vuotena peräkkäin.
– Koronavuosina 2020 ja 2021 syntyvyydessä tapahtui elpymistä, mutta se ei jatkunut kahta vuotta pidempään. Nyt lasku on jälleen pysähtynyt. On kuitenkin liian aikaista sanoa, lähteekö syntyvyys tästä nousuun, Tilastokeskuksen yliaktuaari Joonas Toivola kertoo tiedotteessa.
Kuolleiden määrä jatkaa laskua
Suomen ennakkoväkiluku oli Tilastokeskuksen enn akkotietojen mukaan kesäkuun lopussa 5 616 514 asukasta. Väkiluku kasvoi alkuvuoden aikana liki 13 000 hengellä viime vuodesta.
Luonnollista väestönlisäystä auttoi myös kuolleiden määrän lasku. Kuolleita oli noin 1 300 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kuolleiden määrän lasku jatkuu jo toista vuotta peräkkäin.
Venäjän kansalaisten maahanmuutot vähenivät
Suomen väestönkasvua on kuitenkin pitänyt ensisijaisesti yllä maahanmuutto. Tammi-kesäkuun aikana Suomeen muutti ulkomailta noin 27 000 henkeä. Eniten muuttajia tuli EU:n ulkopuolelta.
Tilastokeskuksen mukaan nettomaahanmuutto on laskenut Suomessa sen sijaan selvästi, vaikka luku on edelleen korkea.
– Lasku johtui eniten Venäjän ja Suomen kansalaisten laskeneesta maahanmuutosta verrattuna edellisvuoden samaan aikaväliin. Venäjän kansalaisten maahanmuutot vähenivät 48 prosenttia, Tilastokeskuksen yliaktuaari Joni Rantakari sanoo tiedotteessa.
Maahanmuutto on sen sijaan lisääntynyt selvästi esimerkiksi Nepalin kansalaisten kohdalla. Ukrainalaisten maahanmuutto on jatkunut korkealla tasolla.
Alkuvuoden maahanmuutoista eniten oli Ukrainan kansalaisten maahanmuuttoja, suomalaisten toiseksi eniten ja filippiiniläisten kolmanneksi eniten.
Juttua päivitetty 25.7.2024 klo 9.39: Täydennetty kauttaaltaan STT:n tiedoilla.