Suomen suoritus MM-kisoissa antaa aihetta kritiikkiin, urheilupomo vaatii kehitystä – "Meidän on mietittävä" | MTV Uutiset
Suomen suoritus MM-kisoissa antaa aihetta kritiikkiin, urheilupomo vaatii kehitystä – "Meidän on mietittävä"
3:32Näin MTV Urheilun kisatiimi niputti juuri päättyneet MM-kisat yhteen.
Julkaistu 06.03.2023 16:32
MTV URHEILU – STT
Suomen kuuden hiihtomitalin olympiasaalis vaihtui MM-Planicassa yhteen viestimitaliin. Jon Sallinen saavutti freeskissä MM-hopeaa, mutta muuten menestys oli vaatimatonta myös muissa lumilajien arvokisoissa.
Kokeneen hiihtovalmentajan Toni Roposen mukaan suomalaisen maastohiihdon on tarkasteltava kriittisesti toimintaansa Planican MM-kisojen vaatimattoman mitalisaaliin jälkeen. Suomi saavutti pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisoissa vain yhden viestihopean, vaikka viime vuonna Pekingin olympialaduilla hiihtomitaleja tuli peräti kuusi.
Roponen on itse entistä tiukemmin talvilajien keskiössä, sillä hän aloitti tammikuun puolivälissä työnsä Olympiakomitean huippu-urheiluvastaavana. Uudessa tehtävässään Roposen vastuulla on muun muassa lumilajit, ja yhteistyö lajiliittojen kanssa on jo alkanut.
– Kun puhutaan absoluuttisesta huippu-urheilusta, tulos on se, mikä ratkaisee. On selvää, että Suomen tulos Planicasta ei ole sitä, mitä odotettiin ja mitä Pekingin olympialaiset antoivat odottaa. Siinä mielessä kisat olivat ilman muuta tuloksellisesti pettymys, ennen kaikkea maastohiihdon ja myöskin yhdistetyn osalta, Roponen summasi STT:lle maanantaina.
Pekingin olympialaisissa suomalaishiihtäjät onnistuivat lähes täydellisellä tavalla, alkaen koronaviruksen välttämisestä, kun taas Norja ja Ruotsi alisuorittivat hieman. Planicaan Suomen länsinaapurit onnistuivat nostamaan tasoaan, mutta Suomen kärkihiihtäjät eivät olleet aivan vuodentakaisessa vireessään.
– Esimerkiksi Ebba Andersson ja Frida Karlsson epäonnistuivat olympialaisissa, Roponen viittaa ruotsalaiskaksikkoon, joka kahmi Planicassa yhteensä kahdeksan MM-mitalia.
"On nähtävä viestihopean taakse"
Roponen muistuttaa, että Suomen maastohiihtomenestys on ollut viime vuosina vahvasti Iivo Niskasen, Kerttu Niskasen ja Krista Pärmäkosken varassa.
– Haasteemme on siinä, että meillä tulee harvoin todellisia menestyjiä, ei samanlaisella rintamalla kuin Ruotsin naiset tai Norjan miehet tai Ranskan miessprintterit. On nähtävä miesten viestihopean taakse. Se oli heiltä hieno onnistuminen, mutta meidän on analyyttisesti ja kriittisesti mietittävä, miten emme olisi liian paljon muutaman urheilijan onnistumisen varassa, Roponen sanoo ja muistuttaa vastuustaan ja roolistaan talkoissa.
– Kriittistä arviointia on tehtävä aina, oli mennyt hyvin tai huonosti. Nyt tänä keväänä on entistä kriittisemmin arvioitava sitä, missä asioissa olemme kansainvälisellä tasolla ja missä asioissa meillä on selkeästi tekemistä, jotta me pystyisimme tuottamaan enemmän urheilijoita.
Pohjoismaisissa hiihtolajeissa ei järjestetä ensi vuonna arvokisoja. Talvella 2025 MM-mitaleista taistellaan Norjan Trondheimissa, ja seuraavana vuonna on jo vuorossa olympialaiset Pohjois-Italiassa.
Roposen mukaan myös yhdistetyssä on keväällä "pohtimisen paikka". Ilkka Herola ja Eero Hirvonen eivät yltäneet Planicassa kärkitaistoon.
– Heillä onnistumiset ovat olleet pääsääntöisesti mäkihypystä kiinni. Jos mäessä epäonnistuu, on yhdistetyssä mahdotonta menestyä.
Nuoria lupauksiakin tulossa
Niko Anttola, Eevi-Inkeri Tossavainen, Jasmin Kähärä ja mäkihyppääjä Vilho Palosaari osoittivat tammi-helmikuussa nuorten MM-kultasuorituksillaan, että potentiaalisia aikuisten arvokisamenestyjiä on tulossa myös Suomesta. Superlupaus Anttola lunasti Planicassa jo odotuksia rautaisella ankkuriosuudellaan viestissä.
Myös Niilo Moilanen ja Planicassa harmillisesti loukkaantunut Arsi Ruuskanen tavoittelevat maailman huipputasoa.
– Meidän pitää pystyä rakentamaan sellainen valmennusympäristö, jotta nuoret lahjakkuudet voivat kehittyä maailman huipulle ja menestyä. Pelkällä lahjakkuudella sitä tasoa ei saavuteta, Roponen sanoo.
Norjan ylivertaista MM-hallintaa
Pohjoismaisten hiihtolajien ja ampumahiihdon MM-kisat olivat Norjan ja Ruotsin hurjaa hallintaa. Planicassa Norja kahmi 27 mitalia (12 kultaa, 10 hopeaa, 5 pronssia) ja Ruotsi otti naisten hiihtomenestyksen siivittämänä lopulta 12 mitalia (4 kultaa, 3 hopeaa, 5 pronssia). Mäkihypyssä ja yhdistetyssä mitaleja juhlinut Saksa ylsi myös 12 mitaliin.
Miesten hiihdossa Norja voitti kaikki matkat. Viekö yhden maan ylivoima mielenkiinnon lajista?
– Voihan niin toki ajatella. Tässä näkee, mitä se tarkoittaa, kun maassa on valtava maastohiihtokulttuuri. Mutta jos lukujen taakse katsoo, maastohiihdossa Yhdysvallat, Saksa, Ranska ja Italiakin otti mitaleja. Mitalisijoilla oli myös pienempiä maita, Roponen huomauttaa.
Ampumahiihdon MM-kisoissa Norja otti 13 ja Ruotsi 11 mitalia. Lisäksi Norja oli alppihiihdon MM-kisojen mitalitaulukossa toinen ja eniten mitaleja kerännyt maa.
Sallisen MM-hopea jäi vähälle huomiolle
Suomi sai olympialumilajien tämänvuotisista MM-kisoista toisen mitalin lauantaina, kun Jon Sallinen laski Georgiassa freeskin lumikourussa MM-hopealle. Anni Kärävä oli aiemmin naisten MM-slopestylessa viides.
– Lumilautailussa ja freeskissä on kasvamassa todella vahva urheilijapolvi, mutta niissäkin lajeissa meidän on päästävä entistä ammattimaisemmalle tasolle. Lajeissa on paljon mitalipotentiaalin urheilijoita, mutta lajien arvostusta on saatava Suomessa nousemaan, Roponen sanoo.
– Isossa kuvassa pitää huomioida kaikki lajit, joissa arvokisamenestyjiä voi tulla, koska olemme pieni maa.
