Hiihdon MM-kilpailut huipentuivat sunnuntaina miesten 50 kilometrin perinteisen kilpailuun. Kisa ei itsessään GPS-tietojen mukaan ollut kuitenkaan 50 kilometrin mittainen. MTV Urheilun asiantuntija Jari Isometsä nostaa esille, että pidempi kilpailu olisi ollut huono asia Norjan sprinttitykeille Pål Golbergille ja Johannes Hösflot Kläbolle, jotka ottivat kuninkuusmatkalla kaksoisvoiton.
LUE MYÖS: MM-kisoissa todellinen farssi – hiihtäjän julkaisussa hämmästyttävä tieto kuninkuusmatkasta
LUE MYÖS: MM-kisojen sensaation raaka temppu ihmetytti ruotsalaistähtiä – "Vitsailetko kanssani?"
Brittihiihtäjä Andrew Musgrave jakoi kilpailun jälkeen hiihdostaan dataa, jossa selvisi, että GPS-tietojen mukaan kisan pituus olisi ollutkin 44,7 kilometriä. Musgrave ihmetteli pituutta omassa julkaisussaan.
– Nykypäivänä käy aika usein, että matkat ovat vähän alimittaisia, koska ne mitataan monesti keskeltä. Hiihtäjäthän oikaisevat mutkissa, koska niissä saa mennä sisälle ja latukin vedetään monesti perinteisellä sisäpuolelle. Lähes jokainen kisa on vähän lyhyempi, Isometsä kertoo.
– Se, että on yli viisi kilometriä lyhyempi, niin on poskettoman paljon. Sehän vaikuttaa jo kilpailuunkin. 50 kilometrillä monesti viimeinen kymppi on ratkaisevin. Siellä katsotaan jyvät akanoista. Nyt viimeinen kymppi oli tavallaan viimeinen vitonen, Isometsä jatkaa.
LUE MYÖS: FIS joutui selittelemään kiusallista mokaa – Planican MM-mitaleista paljastui häiritsevä ominaisuus
LUE MYÖS: Iivo Niskanen lyttäsi oman taktiikkaansa, Jari Isometsä nosti esiin erityisen yksityiskohdan– "Ei siitä ole epäilystäkään"
Iivo Niskanen veti suuren osan matkasta kärkiporukkaa ja jäi lopulta loppukiritaistossa muista jälkeen. Sijoitus oli lopulta kuudes. Isometsä uskoo, että kisan lyhyempi pituus vaikutti kaikkiin jollain tavalla, mutta eroja on myös eri tyypin hiihtäjien välillä.
– Totta kai tällaiset kestävyysurheilujyrät ovat siinä aina vahvempia, koska matkaa ja nousua olisi ollut vielä jäljellä. Sitten taas tällaiset kiritykit kuten Kläbo ja Golberg, jotka ottivat kirkkaimmat mitalit, niin sehän olisi ollut heille huono asia. Tässä tullaan siihen urheilun juttuun, että se oli sama kaikille. Vaikea sitä on suoraan lähteä sanomaan, että olisiko mitalijärjestys muuttunut, mutta kyllähän niiden pitäisi olla oikean mittaiset, Isometsä sanoo.
– Nykymuodossaan hiihdetään yhteislähdöllä ja nykyvälineillä, jotka ovat liukkaita ja sukset sekä voiteet ovat hyviä, niin on siinä ja tässä, että onko 50 kilometrin kisa sama kuin joskus aikaisemmin. Harmittava juttu. Totta kai me suomalaiset olemme sitä mieltä, että Iivolle olisi pitänyt olla täysimittainen viisikymppiä, Isometsä päättää.
Suomi saavutti Planican MM-hiihdoissa ainoastaan yhden mitalin, kun miehet voittivat hopeaa viestissä. Mitalitaulukon ykkönen oli Norja 27 mitalilla. Ruotsi saavutti 12 mitalia, joista 11 tuli naisten kilpailuista.