VM arvioi: Neuvottelutuloksen rohdot julkiselle taloudelle jäävät kauas toivotusta

Ministeriön mukaan neuvottelutuloksen julkista taloutta vahvistava vaikutus olisi noin 600 miljoonaa euroa.

Tavoitteesta ollaan jäämässä yli miljardilla eurolla. Jotta hallitusohjelmatavoitteisiin päästäisiin, pitäisi yksikkötyökustannusten alentamisen ja palkkaratkaisun parantaa julkisen talouden tasapainoa noin kahdella miljardilla eurolla mahdollisen miljardin veronkevennyksen jälkeen.

Valtiovarainministeriö julkisti arvionsa tiistaina noin kello viideltä iltapäivällä. VM painotti, että laskelmiin liittyy merkittävää epävarmuutta. Arviossa ei ole myöskään huomioitu paikalliseen sopimiseen ja aikuiskoulutustukeen sovittuja muutoksia eikä muutosturvan laajentamisesta yrityksille aiheutuvia kustannuksia.

VM:n arvion mukaan neuvottelutuloksen yksikkötyökustannusvaikutus on noin 3,7 prosenttia vuodesta 2019 eteenpäin ilman palkkaratkaisua. Palkkaratkaisuista riippuen vaikutus yksikkötyökustannuksiin olisi runsas neljä prosenttia.

Paketin arvellaan parantavan työllisyyttä noin 35 000 hengellä 2020-luvun alkuun mennessä.

Hallitus miettii vielä ehdollisia toimia 

STT ei tavoittanut pääministeri Juha Sipilää (kesk.) eikä valtiovarainministeri Alexander Stubbia (kok.) kommentoimaan asiaa VM:n laskelmien julkaisun jälkeen. 

Sipilä kuitenkin sanoi ennen laskelmien julkistamista, että hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen laskelmat paketin talousvaikutuksista eroavat hieman. Sipilä totesi myös, että on jo selvää, että työmarkkinajärjestöjen kilpailukykypaketti on korvaamassa hallituksen vastaavat toimet. Sen sijaan ehdollisia toimiaan hallitus miettii vielä.

– Eihän tämä kokonaisuus riitä siihen, että myöskin veronalennukset voitaisiin toteuttaa. Paketti on vielä vajaa, ja tästä keskustelimme pitkään, Sipilä sanoi tavattuaan työmarkkinajohtajia tiistaina.

"Pitäisi kunnioittaa parlamentaarista järjestelmää" 

Hallituspuolueet joutuvat vielä käymään neuvotteluita myös siitä, kelpaako niille työmarkkinajärjestöjen melko suurpiirteiseksi jäänyt kirjaus paikallisesta sopimisesta. 

– Toki rima on meillä korkeammalla. Katsotaan, mihin lopputulokseen päästään ja mikä on yhteinen polku, Sipilä sanoi.

Sipilän mielestä paikallisessa sopimisessa otettiin jo nyt merkittäviä askelia, kun muun muassa järjestäytymättömien työnantajien asemaa päätettiin parantaa ja paikallinen sopimus voi tulla voimaan ilman liittotason hyväksyntää.

Hallitus on kuitenkin edellyttänyt myös, että paikallisesti olisi pystyttävä sopimaan niin työajoista kuin palkoistakin.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Jussi Järventauksen mielestä työpaikoille pitäisi antaa mahdollisuus neuvotella työajasta ja palkoista, mutta siihen ei pitäisi velvoittaa.

Hallitusta tänään tavannut Järventaus toivoisi, että hallitus säätäisi asiasta lailla, vaikka myöntää, että se voisi vaarantaa koko neuvotteluratkaisun.

– Kyllähän Suomessa pitäisi kunnioittaa parlamentaarista järjestelmää. Valituilla kansanedustajilla pitää olla mahdollisuus päättää lainsäädännöstä ilman painostusta, Järventaus sanoo.