Suomen Pankin johtokunnan jäsen Olli Rehn sanoo, että Nordean pääkonttorin siirtyminen Tukholmasta Helsinkiin on luottamuslause euroalueen pankkiunionille.
– Jatkossa Suomen pankkisektori on noin nelinkertainen verrattuna kansantuotteeseen. Tämä on korkeahkoa eurooppalaista keskitasoa. Iso pankkisektori lisää aina riskejä, mutta toisaalta pankkiunioni antaa leveämmät hartiat, Rehn arvioi MTV:n Uutisextrassa.
Rehn oli avainhenkilö Norppa-työryhmässä, joka selvitti Nordean pääkonttorin tuloa Suomeen. Riskienkartoitusta tarvittiin, sillä Nordea on yli 600 miljardin euron taseellaan Euroopan 19. suurin pankki.
Nordea on vahvassa kunnossa, mutta se on myös suuri lainoittaja Ruotsissa, jossa on toistuvasti pelkoja asuntokuplasta.
– Meidän kannattaa ja pitää seurata Ruotsin asuntomarkkinoiden kehitystä, ja siitä on jossain määrin syytä olla huolissaan, Rehn sanoo.
– Toisaalta Ruotsin reaalitalous on aika vahvassa iskussa ja Ruotsin pankkivalvoja on tehnyt toimia, joilla pyritään hillitsemään ylivelkaantumista.
Finanssivalvonnan puheenjohtajana toimiva Rehn on muistuttanut jo pitempään suomalaisten kotitalouksien velkaantumisesta. Kotitalouksien velkaantuneisuus on yli kaksinkertaistunut 2000-luvulla, ja velkataakka on harvojen harteilla, yleensä nuorilla lapsiperheillä.
– Velkataso on aika korkea, mutta aivan viime aikoina se ei ole enää noussut, Rehn sanoo.
Pankit ovat tarjonneet kotitalouksille lyhennysvapaita ja asuntovelalliset ovat tarttuneet niihin hanakasti helpottaakseen taloustilannettaan.
Rehn suhtautuu ilmiöön varauksella.
– Lyhennysvapaat voivat väliaikaisina toimina olla ihan ymmärrettäviä ja paikallaan. Mutta jos niistä tulee pysyvä käytäntö ja ne jäävät vakiintuneeksi tavaksi, se lisää ylivelkaantumisen riskiä ja sitä kautta koko kansantalouden epävakautta ja riskejä.
– Mieluummin siis poikkeus kuin sääntö, Rehn huomauttaa.