Finanssiala vastustaa lainan hakijoille kaavailtua tulosidonnaista velkakattoa. Valtiovarainministeriö valmistelee parhaillaan toimenpidepakettia suomalaisten ylivelkaantumisen estämiseksi. Velkakatto on yksi mahdollinen keino.
Suomalaisten ylivelkaantumisen uhan nosti viimeksi esiin Suomen Pankki. Se esitti yhdeksi velkaantumisen torjuntakeinoksi lainanhakijan tuloihin sidottua velkakattoa. Finanssiala vastustaa velkakattoa, totesi toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi MTV:n Uutisextrassa.
– Todellakin pidämme tätä tulosidonnaista velkakattoa erittäin huonosti ajoitettuna ja huonona ajatuksena erityisesti ensiasunnon ostajien näkökulmasta ja kasvukeskuksissa asuntomarkkinoiden näkökulmasta, perusteli Kauppi.
Velkakatto iskisi Kaupin mukaan erityisesti nuoriin perheisiin kalliiden asuntojen kaupungeissa.
– Tulosidonnainen velkakatto tarkoittaisi sitä, että tällä hetkellä yli neljännes uusista luotoista menisi velkakaton yli eli ei voitaisi myöntää sellaista velkaa mitä asunnon ostajat hakevat, kuvaili Kauppi mahdollisen velkakaton seurauksia.
Huoli ylivelkaantumisesta on yhteinen
Finanssiala ymmärtää sisänsä huolen ylivelkaantumisen uhasta. Ala ei kuitenkaan näe tilannetta vielä kriittisenä. Finanssiala vetoaa muun muassa siihen, että samaan aikaan velkojen kanssa myös velallisten sijoitusvarallisuudet ovat kasvaneet.
Lisäksi pankit testaavat asiakkaidensa velkakestävyyttä.
– Nyt kun korkotaso ollut hyvin matala, niin meillä on kuitenkin tehty nämä stressitestit jokaiselle laina-asiakkaalle huomattavasti korkeammalla korkotasolla. Eli testaamme jatkuvasti sitä, että riittääkö se maksukyky myöskin niissä oloissa, että korkotaso olisi muuttunut merkittävästi korkeammaksi, kertoi Kauppi.
Taloyhtiölainoihin uusia sääntöjä
Yhä yleisempiin taloyhtiölainoihin finanssialakin puuttuisi. Nykysäännöillä riskit ja hinnat voivat asunnon ostajilla hämärtyä.
– Voi tulla ikäviä yllätyksiä. Esimerkiksi jos korkotaso muuttuu ja uudiskohteen ostajalla on ollut esimerkiksi pitkiä lyhennysvapaita, niin saattaa tulla yllätyksenä, että se rahoitusvastike onkin sitten merkittävä. Taloyhtiöluottojen rajoittaminen on varmasti ihan perusteltua, totesi Kauppi.
Suunnitteilla on muun muassa yhtiölainojen 60 prosentin maksimiosuuden ja 25 vuoden enimmäiskeston määrääminen. Lisäksi lainaosuuden vapaavuodet kiellettäisiin viideltä ensimäiseltä vuodelta. Tiukennukset ovat osa valtiovarainministeriön valmistelemaa pakettia.
Finanssiala kannattaa myös niin kutsuttua positiivista luottorekisteriä, josta lainanhakijan kaikki velat näkisi samalla kertaa.
Suomikin tarvitsee EU:n elvytyspakettia
EU:n elvytyspakettia Kauppi pitää välttämättömänä Suomen ja koko Euroopan kannalta.
– Kyllä meillekin on tärkeää se eurooppalainen kasvu, ne työpaikat, se vakaus - ne ovat erittäin tärkeitä Suomen elinkeinoelämälle, perusteli Kauppi.
Hänen mielestään elvytyspaketin pitää kuitenkin olla kertaluontoinen poikkeustoimi. Kauppi piti hyvänä, että eduskunnan valtiovarainvaliokunta asetti tulevaisuutta varten tiukat reunaehdot muun muassa EU:n yhteisen velanoton osalta.
Kaupin mielestä olisi erittäin tärkeää myös valvoa elvytysrahojen käyttöä oikeisiin kohteisiin.