Suomen päästörajojen pohjaluku lievenee

Muutos merkitsee sitä, että Suomen täytyy supistaa ennakoitua vähemmän ympäristöpäästöjään. Haavisto kertoi, että kyseessä on tarkistettu pohjaluku.
-Sen osalta olemme aika lailla turvallisilla vesillä, Haavisto arvioi puhelinhaastattelussa Luxemburgista. Pohjaluvun muutoksessa on Haaviston mukaan huomioitu vuoden 1990 erityistilanne Suomessa.

Suomi sai EU-maiden alustavassa kiintiöiden jaossa luvan nollalinjaan. Vertailuvuosi 1990 osoittautui kuitenkin vaikeaksi, koska talvi oli leuto ja toisaalta sähköä tuotiin paljon tavanomaista enemmän Norjasta ja Ruotsista. Tuonti oli tuolloin Haaviston mukaan 17 prosenttia, kun normaalin vuoden lukema on 8-12 prosenttia. Muiden muassa pääministeri Paavo Lipponen (sd.) on pitänyt vertailuvuoden mukaista tasoa liian tiukkana Suomen ilmastopäästöjen pudottamiselle.

Neuvottelut kiintiöistä jatkuvat

Ympäristöministerien neuvotteluissa Luxemburgissa ei ole vielä päästy sopimukseen siitä, miten eri EU-maat vähentävät tai kasvattavat päästöjään.

Kokouksessa on keskusteltu paljon puheenjohtajamaan Englannin kompromissiehdotuksesta, joka pyrkii huomioimaan jäsenmaiden erilaiset kannat päästörajoista. Vielä tämän illan aikana Englannilta odotetaan kolmatta tarkennettua esitystä asiasta.
-Englanti on hyvin haluton enää merkittävästi liikkumaan minkään maan osalta, Haavisto kertoi. Suomen etukäteistavoite neuvotteluissa on vähintään nollalinja eli päästötaso olisi pohjaluvun mukainen. Haavisto sanoo, että Suomen tilanne riippuu EU:n yhteisistä toimenpiteistä. Sopimus edellyttää ympäristöministerien yksimielistä kantaa. -Jos päätös on ylipäätään syntymässä, niin se syntyy yön aikana, Haavisto uskoi.

Euroopan unioni on sitoutunut Kioton sopimuksen mukaisesti vähentämään kuuden eri kasvihuonekaasun päästöjä kahdeksan prosenttia vuoteen 2010 mennessä. Niissä maissa, joissa raja-arvot eivät toteudu, on laadittava ja toteutettava EU:n puitedirektiivin mukaiset suunnitelmat päästöjen vähentämiseksi.

Vähennysten pohjana on Maailman terveysjärjestön (WHO) ilmanlaadun suositukset vuodelta 1996. Suositusten mukaiset raja-arvot rikkidioksidille, hiukkasille ja lyijylle on saavutettava vuoteen 2005 mennessä sekä typpidioksidille 2010 mennessä.

(STT)