Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies tukee tänään puitavaa EU:n 500 miljardin euron elpymisrahastoa, jos kyseessä on lainamuotoinen paketti, ja sillä saadaan Euroopan investoinnit taas nousuun.
Euroopan komissio julkistaa tänään esityksensä valtavasta elpymisrahastosta, jolla paikataan koronaviruksen aiheuttamaa talouskriisiä. Elpymisrahastosta sovittiin EU-maiden johtajien kesken jo huhtikuussa, mutta sen täsmällinen koko, rahoittaminen ja varojen jakaminen jäivät auki.
Lue myös: EU:n uudesta satojen miljardien elpymisrahastosta odotetaan tänään tietoa – Suomi haluaa tiukat ehdot
Saksa ja Ranska ovat ehdottaneet rahaston kooksi 500 miljardia euroa. Suuri osa tästä menisi hätää kärsivien Etelä-Euroopan maiden tukemiseen.
Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo, että on Suomen etu kannattaa rahastoa – jos ehdot ovat oikeanlaiset.
– Jos rahaston tavoitteena on tilkitä Etelä-Euroopan maiden budjettien aukkoja, silloin pitää olla kriittinen. Mutta jos rahaston tavoitteena on Euroopan talouden kääntäminen nousuun tässä erittäin vaikeassa tilanteessa, ja jos rahaston ehdot ovat lainamuotoisia ja varmistetaan varojen kohdistuminen investointeihin, niin silloin mielestäni Suomen etu on kannattaa rahastoa, Häkämies sanoi Uutisaamun vieraana
Suomi riippuvainen EU-markkinoista
Jos rahasto perustetaan lainamuotoisena, olisi velka yksittäisten EU-maiden kontolla, sanoo Häkämies. Suomi ei olisi takaajana.
– Tämä on keskeinen kysymys, onko rahasto lainamuotoinen vai avustusmuotoinen. Me emme tiedä, mikä on komission esitys tänään ja mikä on lopputulos. Uskon että tämä on Suomessa käytävän keskustelun osalta keskeinen tekijä.
Lue myös: EU:lla on käsillä kohtalon hetki eikä lahjarahaa ole tulossa – saadaanko satojen miljardien elvytyspaketti toimimaan tai edes sovittua?
– Suomalaiset yritykset ovat riippuvaisia Euroopan markkinoista. 60 prosenttia meidän tavaroiden ja enenevässä määrin palveluiden viennistä menee EU:hun. Jos EU:ssa tulee investointilama, se syventää suomalaisten yritysten ja suomalaisten ahdinkoa entisestään.
Riskit käytävä läpi
Suomella, kuten monella muullakin EU-maalla, on huonoja kokemuksia EU-maille jaettavista talousapupaketeista. Kreikkaa hätälainoitettiin kymmenen vuotta sitten reilusti yli sadalla miljardilla eurolla, ja rahojen takaisinmaksuehtoja ja aikatauluja on venytetty lainoittajien kannalta epäedullisesti jo useaan otteeseen. Suomi on hävinnyt miljardeja.
Tällä kertaa ollaan niin ikään uuden tilanteen edessä. Nyt luodaan täysin uusi rahoitusjärjestelmä, ja sen synnyttämistä riskeistä on käytävä keskustelu. Onko mahdollista, että elvytystä ja tukea tullaan pyytämään jatkossakin, kun talousongelmia ilmenee?
– Tästä on tulossa määräaikainen, ei pysyvä mekanismi. Tämä on tarkoitettu koronaiskun välittömien vaikutusten kääntämiseksi nousuun. Mutta tietenkään emme voi ennalta poissulkea tätäkään vaihtoehtoa, myöntää Häkämies.
– Kunkin maan vastuulla on oman talouden hoito ja sääntöjen noudattaminen, se ei saisi tässä keskustelussa hämärtyä, Häkämies painottaa.
Suomen osuus voi nousta lähes 10 miljardiin
Suomen osuus nyt kaavaillusta 500 miljardin hätäavusta olisi noin 8,5 miljardia euroa. Millainen summa tämä on Suomelle?
– Se on tietenkin valtava summa. Ensimmäinen kysymys tietysti on se, olisiko tuo summa annettu lainana vai avustuksina. Viime kädessä eduskunta arvioi tuon riskin ja sen perustuslaillisuuden Suomen kannalta. Mutta korostan sitä, että jos ehdot ovat sellaiset, että investoinnit Euroopassa lähtevät elpymään, me tiedetään että se on suomalaisten yritysten ja suomalaisten etu, niin näkökulma muuttuu positiiviseksi.