EU:lla on käsillä kohtalon hetki eikä lahjarahaa ole tulossa – saadaanko satojen miljardien elvytyspaketti toimimaan tai edes sovittua?

– Lahjarahaa ei esitetä eikä pyydetä. Rahan jakamisen perusteet ovat vielä arvuuttelua, mutta ehdollisuutta tuen saamiseen tulee. Eurokriisin aikaista talouskuria tuskin tulee, Tuppurainen kertoo.

Tuppurainen osallistui tänään eurooppaministerien epäviralliseen videoneuvotteluun, jossa käsiteltiin EU:n vastausta covid-19-pandemiaan.

Tunnelma oli kokouksessa Tuppuraisen mukaan vakava ja yhteistyöhaluinen. Jos EU epäonnistuu elvytyksessä eikä jäsenmaissa koeta unionin olevan hyödyllinen, EU-kriittiset voimat todennäköisesti vahvistuvat.

– Tietyllä tapaa EU:lla on nyt kohtalon hetki käsillä. Kohtalon hetkiä on ollut aiemminkin ja niistä on selvitty. Tämä kriisi koskee kaikkia jäsenmaita. Henki on se, ettei jakolinjoja saa syntyä. EU on tavottoman tärkeä, koska se puhuu uskottavasti sääntöperustaisen maailman ja kaupan puolesta, Tuppurainen pohtii.

Eurooppaministerien kokous kesti neljä tuntia, jonka aikana käsiteltiin erityisesti elvytyspakettia.

Erimielisyyttä on ollut

Aiemmin Saksa ja Ranska ovat esittäneet EU:lle noin 500 miljardin euron tukipakettia, joka on tulkittu yhteisvastuulliseksi.

Niin sanottu nuuka nelikko eli Hollanti, Itävalta, Tanska ja Ruotsi ovat kavahtaneet yhteisvastuullisuutta ja ovat penänneet sitä, että tukea olisi jaettava ennemmin lainoina, joita jäsenmaat maksaisivat takaisin.

– Myös Suomi on kannattanut ennemmin lainamuotoista tukea. Tarvitaan lisäksi nopeutta. Keskusteluissa on ollut hyvin rakentava sävy. Kaikkien näkökulmat otetaan huomioon, kun yhteisymmärrystä haetaan. Elvytyspaketin loppusumma ei ole vielä tiedossa, Tuppurainen sanoo.

Tuppuraisen mukaan elvytyspaketti kytketään yhteen EU:n monivuotisen rahoituskehyksen (2021–2027) kanssa. Käytännössä tämä voi tarkoittaa jo elvytysrahoituksen suuntaamista osin ilmastoystävällisyyttä ja digitalisaatiota tukeviin hankkeisiin.

– EU:n kasvustrategian mukaisesti korostetaan vihreän kehityksen ohjelmaa ja digitalisaatiota. Suomi on korostanut myös sisämarkkinoiden toimivuutta, Tuppurainen selvittää.

Tuppuraisen mukaan myös oikeusvaltiomekanismi on etenemässä eli se, että EU:n rahanjaossa katsottaisiin, noudattavatko jäsenmaat yhdessä sovittuja arvoja. Esimerkiksi Unkaria on arvosteltu rankasti oikeusvaltioperiaatteiden rikkomisesta.

Komissiolta esitys keskiviikkona

Komissio julkaisee esityksensä elvytyspaketista keskiviikkona. Tuppuraisen mukaan Suomi ei pysty heti muodostamaan omaa kantaansa paketista, koska esitys on todennäköisesti hyvin laaja.

– Esitykseen on ensin perehdyttävä. Todennäköisesti ensi viikolla hallitus kertoo kannastaan. Ennakkoarvioiden mukaan EU-tasolla elvytyspaketista sovitaan heinäkuussa, kun valtiojohtajat pystyvät mahdollisesti kasvotusten tapaamaan, Tuppurainen selvittää.

Hallitus katsoo Tuppuraisen mukaan sitä, miten Suomi EU:n tukirahoista hyötyy.

– Jos neuvottelut sujuvat hyvin, maaseudun kehittämiseen voidaan saada hyvin tukea. EU:n tutkimusrahoitus on lisäksi massiivista ja Suomi on siitä merkittävä hyötyjä. Oikeudenmukaisen siirtymän rahoituksesta voi tulla erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomelle noin sata miljoonaa euroa fossiilisesta energiasta irrottautumiseen, Tuppurainen miettii.