Aleksi Leppä etsii uusia keinoja kohti olympiamitalia, sillä Los Angeles 2028 ei toimi vanhalla kaavalla.
Kun vasta 30-vuotias kivääriampuja pääsee kerran olympialaisten makuun, voisi helposti ajatella, että siitä vaan kohti seuraavia, kolmen ja puolen vuoden päässä odottavia Los Angelesin olympialaisia. Pariisissa viime kesänä kilpailleella Aleksi Lepällä on kuitenkin moni asia "auki ja ilmassa" ennen kuin hän voi määrätietoisesti tähdätä vuoteen 2028 ja uskoa menestyvänsä Losissa.
– Minun pitää pystyä treenaamaan niin hyvin, että voin ampua olympiamitalin. Ei voi puolivillaisesti vain kokeilla, Leppä sanoo STT:n haastattelussa.
Hän on harjoitteluunsa sinällään tyytyväinen, mutta jos hän aikoo edelleen kehittyä, harjoitusseuraa on saatava maailman huipuista.
Viimekesäinen Pariisi oli Lepälle yksi merkkipaaluista, mutta olympiakokemuksesta tuli yllättäen uran vaikein rupeama. Poikansa uraa vahvasti tukenut ja sen mahdollistanut isä Marko Leppä kuoli sydänongelmiin matkallaan Ranskaan seuraamaan poikansa kisoja. Suru vei Aleksi Lepältä pohjan täysipainoiselta keskittymiseltä olympialaisiin.
– En oikein osaa sanoa, olinko hyvä vai huono. Kisat menivät ihan sumussa, ja oli vaikea keskittyä, Leppä muistelee.
Hänen onnekseen kisamaisemissa Chateauroux'ssa oli paikalla "yhtä serkkua ja mummia vaille" koko pieni suku. He saivat tukea toisistaan.
