Eetu Kallioinen teki sen minkä päätti alle 10-vuotiaana – työpaikka ratkaiseva tekijä olympiasensaatiossa: ”Tässä pisteessä ei oltaisi missään nimessä”

Puolustusvoimien merkitys Kallioisen uralle on merkittävä. Urheilukoulussa käydyn asepalveluksen jälkeen hän jatkoi sopimussotilaana, sitten vuoden määräaikaisena aliupseerina ja nyt työnimike on liikunta-aliupseeri. Kersantti pystyy keskittymään urheilu-uraansa sataprosenttisesti.

– Suurin osa ajasta menee tähän ammuntaan, urheiluun. Urheilukoulussa on haulikkoampujia, joiden kanssa käyn valmennusleireillä ja vedän yksittäisiä harjoituksia. Kun kesälajien uudet alokkaat astelevat lokakuussa urheilukouluun, toimin kouluttajana. Siitä se työ koostuu, hän kertoo.

– Kun pääsin liikunta-aliupseeriksi, olen pystynyt harjoittelemaan todella, todella hyvin. Pystyn keskittymään satasella tähän hommaan. Täytyy olla kiitollinen Puolustusvoimille, että on olemassa tällaisia paikkoja, ja että itse on päässyt sinne. Tässä pisteessä ei oltaisi missään nimessä, jos en olisi töissä Puolustusvoimilla liikunta-aliupseerina.

Kallioisen asema on muutenkin hyvä, sillä hän saa tukea Suomen Olympiakomitealta, lajiliitolta ja Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Kaikki eivät ole samassa asemassa, ja ammuntakin kaipaisi kipeästi lisätukea, mutta ne muutamat, jotka pääsevät kattavaan tukiverkkoon, pystyvät aidosti tähtäämään maailman huipulle.

– Kaikki tuet ovat ihan järkyttävän tärkeitä. Ne ovat se toinen asia, mikä tämän kaiken mahdollistaa. Ei tarvitse miettiä, että pystynkö lähtemään viikoksi Italiaan harjoittelemaan vai en. Pitää olla kiitollinen, hän sanoo nöyränä.

Ampumaurheiluliitto pestasi vuodenvaihteessa skeetin päävalmentajaksi Pietro Gengan. Panostuksesta kertoo, että myös Gengan takana on Olympiakomitean tuki. Italialainen ampui itse pitkällä urallaan maailmanmestaruuden, joten hän tietää, mitä huipulla vaaditaan. Siitä pääsevät nyt nauttimaan nuoret suomalaiset.

Finaalin tapahtumat vetivät Kallioisen mietteliääksi.Lehtikuva

Genga on vaikuttanut Suomessa vasta vähän yli puoli vuotta, mutta vaikutus on ollut iso. Kallioisen mukaan hän on muuttanut harjoittelua.

– Hän on tuonut juuri sitä, mitä kaivattiinkin.

– Jos viime vuonna harjoittelimme, harjoittelimme aika lailla koko ajan sitä, että osuttiin kiekkoihin. Tänä vuonna homma on muuttunut niin, että Pietro haluaa, että tehdään teknisesti puhtaita suorituksia. Alussa jopa viis siitä, osuttiinko kiekkoihin ollenkaan. Osumat kyllä tulevat sitten, kun tekniikka on niin kuin pitää. Se on konkreettisin juttu, Kallioinen kertoo.

Tavoitteena on siis se, että jokainen suoritus olisi mahdollisimman identtinen. Muuttujat vähenevät ja onnistumisen todennäköisyys äärimmäisen herkässä lajissa kasvaa merkittävästi.

– Joskus tuntuu itsestä, että suoritus on täydellinen, mutta kaveri ei aina ole ihan samaa mieltä. Hän on hyvin vaativa kaveri, mutta niin pitääkin olla.

Kallioinen ampui toukokuussa EM-pronssia ja nyt olympiafinaalissa neljänneksi. Hän ei osaa sanoa, onko tasonnosto suoraan Gengan ansiota – sitä ei voi kukaan tietää. Arvostus italialaista kohtaan on joka tapauksessa suuri. Kun takana on oma menestyksekäs ura, hän tietää, mitä urheilija tarvitsee.

– Valmentaja ei vain kerro radalla teknisiä asioita, vaan on paljon muutakin. Hän hoitaa asioita radan ulkopuolella, ettei tarvitse itse miettiä, että mistä saat patruunoita. Se on yksi osa, jossa Pietro on ollut aivan huippu. Hän hoitaa asiat niin hyvin, että itse saa keskittyä siihen, että menee ja ampuu, Kallioinen kiittelee.

Nuorten ME ja saman toistaminen

Kallioisen harjoitusviikot vaihtelevat paljon, mutta keskimäärin hän harjoittelee 3-5 päivänä viikossa. Kiekkoja singotaan ilmoille viitisensataa joka harjoituksessa. Hän siis valmentaa itsekin urheilukoululaisia, mikä antaa omaan ampumiseen paljon.

Kuusi vuotta sitten hän ampui MM-kisoissa peruskilpailun nuorten maailmanennätyksen. 125 kiekosta 124 sai hauleja kylkeensä. Tulos tuli niin sanotusti puskista.

– Jos palataan siihen kisareissuun, niin kisoihin lähtiessä ammunta ei kyllä ollut kunnossa, ei kulkenut oikein. Jostain syystä oli vahva luotto, että ammunta löytyy kyllä vielä. Menimme silloin Italiaan ja samana päivänä harjoittelemaan, ei kulkenut vielä silloinkaan. Seuraavana päivänä oli viralliset harjoitukset ja sitten se lähti kulkemaan. Siitä se lähti, ehkä siinä oli nuoren miehen kovaa itseluottamusta ja uskoa ammuntaan. Sillä vain painettiin koko kisa läpi sen enempää miettimättä.

LUE MYÖS: Näkökulma: Suomessa on huomaamaton olympialaisten menestyslaji – ja nyt me kaikki näimme, että lisää on tulossa

Lopulta Kallioinen oli noissa kisoissa viides. Tokiossa Ranskan Eric Delaunay ja Italian Tammaro Cassandro ampuivat peruskilpailun olympiaennätyksen 124 ja tippuivat kuuden miehen finaalissa ensimmäisinä. Juuri tuo kuvastaa lajin herkkää luonnetta. Yhdessä kisassa on kaksi kilpailua, peruskilpailun voitto ei takaa mitään.

Kallioinen ei ole onnistunut yhtä vaille täydellisessä tuloksessa uudestaan, mutta se ei kummittele millään lailla.

– Toki kilpailussa on aina tavoite ampua kaikki kiekot rikki. En oikeastaan ole miettinyt asiaa enempää, tuleeko 124 tai 125. Kiekko kerrallaan on yritetty mennä eteenpäin, ja sieltä tulee tulos, mikä tulee. Kyllä se 124 sieltä tulee ja seuraava askelkin, Kallioinen linjaa.

Tiistai on Kallioiselle Tokiossa pakkauspäivä, huomenna lähtee lento koti-Suomeen. Hän aikoo kisata jo viikonloppuna Suomen mestaruudesta, ja syyskuun alussa on vuoden viimeinen kilpailu. Lokakuussa alkaa tauko, ja tammikuussa lähdetään kohti uutta kautta, edessä on MM-kisat.