Suomen MM-hiihtomitalien tieltä poistui valtava este – "Muuttaa tilannetta olennaisesti"

Venäläisurheilijoiden poissaolo Planican MM-kisoista ei takaa suomalaismaastohiihtäjille mitaleja, mutta tilastotkin osoittavat sen, että mahdollisuudet arvokisamenestykseen kasvavat.

MM-hiihtojen päiväkohtainen kisaohjelma

Venäläiset ovat olleet pannassa urheilumaailmassa muutamia laji- ja sarjapoikkeuksia lukuun ottamatta keväästä 2022 lähtien. Maa hyökkäsi Ukrainaan pian Pekingin talviolympialaisten päättymisen jälkeen. 

LUE MYÖS: Ovatko nämä hiihdon MM-kisat? MTV Urheilun kisatiimi törmäsi heti melkoiseen näkyyn Planicassa

Kansainvälinen olympiakomitea KOK teki hiljattain päänavauksen venäläisten ja valkovenäläisten palauttamiseksi huippu-urheiluun, mutta Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n asettama panna jatkuu ainakin kuluvan kauden loppuun. Venäläisille ei siis ole asiaa Planican laduille.  

Keskiviikkona Sloveniassa käynnistyvät pohjoismaisten hiihtolajien MM-kilpailut ovat maastohiihdossa ensimmäiset arvokisat kilpailukiellon asettamisen jälkeen. 

LUE MYÖS: Karmea moka hiihdon MM-kisoissa – Venäjän hiihtotähdet tapahtuman keulakuvina

Venäläisten puuttumisella on seurauksia voimasuhteisiin, sillä maa on ollut merkittävä tekijä arvokisamaastohiihdon mitalitaulukossa viime vuosina. Käynnissä olevalla maailmancup-kaudella norjalaiset ovat mellestäneet varsinkin miesten puolella, kun taas naisten kisoissa venäläisten puuttuminen on näkynyt tätä vähemmän. 

MTV Urheilun asiantuntija Jari Isometsä huomauttaa, että tämän kauden aikana on nähty lukuisia mainintoja eri hiihtäjien uran parhaista maailmancup-sijoituksista.

– Silläkin on vaikutuksensa, kun edeltä puuttuu kahdeksan venäläistä. Esimerkiksi sprintin karsinnasta eriin pääseminen on ollut tällä kaudella aika paljon helpompaa, Isometsä toteaa.

Arvokisoissa on maailmancupia tiukemmat maakiintiöt, ja monet urheilijat ovat vähätelleet venäläisten puuttumisen vaikutuksia, mutta tosiasiat on tunnustettava.  

– Venäläisten puuttuminen muuttaa tilannetta olennaisesti. Eihän meidän tarvitse katsoa kuin viimeisten olympialaisten tuloslistoja. Varsinkin miesten hiihdossa vaikutukset ovat ihan dramaattisia, Isometsä lisää.

Viiden olympiamitalin Kerttu Niskanen?

MTV Urheilu tutki viimeisen kymmenen vuoden aikana käytyjen arvokisojen mitalitaulukoita. Venäläisten menestys on ollut nousujohteisella käyrällä, ja Isometsänkin mainitsemissa Pekingin olympialaisissa maan saalis oli paras vuosikausiin.

Entä miten venäläishiihtäjien puuttuminen Zhangjiakoun olympialumilta olisi vaikuttanut Suomen jo ennestään hyvin komeaan mitalisaaliseen? Jos spekulaatiosta suljetaan täysin ulos kisataktiikat ja tuijotetaan vain tuloslistoja, Suomen saalis olisi kasvanut kuudesta (1+2+3) kymmeneen (2+2+6) mitaliin.

LUE MYÖS: Kisajärjestäjältä ajattelematon ehdotus Suomen MM-hiihtojoukkueelle – ohjat otettiin omiin käsiin: "Olisi aiheuttanut ongelmia"

Tässä suoraviivaisessa katsannossa esimerkiksi Iivo Niskanen olisi palannut Suomeen mitalisuoran sijaan kahden kultamitalin sekä hopean kanssa ja Kerttu Niskasen potti (0+1+1) olisi kasvanut kolmella pronssimitalilla. 

Pekingissä loistaneet venäläiset – esimerkkeinä Aleksandr Bolshunov, Aleksandr Terentjev, Denis Spitsov, Natalja Neprjajeva ja Tatjana Sorina – ovat urheilijoita parhaassa iässä, joten heidän poissaolonsa Planicasta kirkastaa myös suomalaisten menestysnäkymiä.

Nousujohteinen Venäjä – ja Suomi

Kun arvokisojen mitalitaulukoita tutkii kevään 2013 Val di Fiemmen MM-hiihdoista lähtien, sekä Venäjän että Suomen saldoissa on havaittavissa nousujohteisuutta, pienin poikkeuksin. Merkittävä muutos tapahtui molempien kohdalla Lahden MM-kilpailujen kohdalla.  

Talvien 2013 (MM), 2014 (OK) ja 2015 (MM) arvokisaladuilla Venäjän saaliit olivat 5, 5 ja 2 mitalia, Suomen 1, 3 ja 1. Näissä kilpailuissa Suomen mitalimenestys ei olisi kohentunut Venäjän poissaolon myötä. 

Lahdessa molempien mitalimäärä moninkertaistui edellisiin MM-kisoihin verrattuna (tilastot alla). Näistä kisoista eteenpäin Suomi olisi myös hyötynyt Venäjän poissaolosta mitaleilla mitattuna. 

MM-kisat 2017, Lahti

*Matti Heikkinen olisi noussut pronssilta hopealle 50 kilometrillä, samoin miesten parisprinttijoukkue. 

Olympialaiset 2018, Pyeongchang

*Suomi olisi noussut pronssille naisten ja miesten viestissä.

Seefeldin ja Oberstdorfin MM-hiihdoissa 2017 ja 2019 Suomen kotiintuomiset olivat melko vaisuja, mutta Venäjän puuttuminen olisi kirkastanut niitä hieman. Pekingissä tärähti sitten kunnolla (taulukot alla). 

MM-kisat 2019, Seefeld

*Iivo Niskanen olisi noussut pronssilta hopealle 15 kilometrillä ja pronssille yhdistelmäkisassa sekä miehet pronssille viestissä. 

MM-kisat 2021, Oberstdorf

*Suomi olisi noussut pronssilta hopealle naisten viestissä.

Olympialaiset 2022, Peking

*Iivo Niskanen olisi noussut pronssilta kultamitaliin yhdistelmäkisassa, Joni Mäki pronssille sprintissä, Kerttu Niskanen pronssille yhdistelmäkisassa ja naiset pronssille viestissä sekä parisprintissä.

Mitalivyöry?

Suomen maastohiihtomaajoukkue kilpailee Planicassa 17 urheilijan voimin. Suurimmat henkilökohtaiset mitaliodotukset kohdistuvat Iivo ja Kerttu Niskaseen sekä Krista Pärmäkoskeen. 

Tästä kolmikosta Iivo Niskasella ja Pärmäkoskella on ollut kuluvalla kaudella omat vaikeutensa, mutta vankat pohjat ja arvokisakokemus mahdollistavat menestymisen. 

– Mitalit ovat Planicassa vähän löysemmässä, ja varsinkin viesteissä, Isometsä arvioi viitaten venäläisten poissaoloon. 

– Niin pitkissä viesteissä kuin pariviesteissä on niin sanotusti parhaita joukkueita poissa. Ennakkoon ajatellen varsinkin miesten pitkässä viestissä ei Suomella olisi minkäänlaisia mahdollisuuksia Venäjää vastaan. Nyt sijoitus on tavallaan yhden pykälän parempi jo lähtökohtaisesti.

LUE MYÖS: Hälyttävä dopingtieto Venäjästä kyseenalaistaa Wadan tulkinnan – olympiamitalistien testaaminen täysin retuperällä

Vuoden takaisissa olympialaisissa Venäjä voitti molemmat pitkät viestit ja oli pronssilla pariviesteissä. Suomi sai hopeaa miesten pariviestistä.  

Suomi nappasi edellisistä MM-hiihdoista kaksi maastohiihtomitalia, hopean ja pronssin. Tämän saldon kohentamiseen on Planicassa oiva mahdollisuus. 

Tämän vuosituhannen ykköslukema on Liberecistä keväältä 2009, kolme kultaa ja viisi pronssia. Lahdessa 1989 Suomi kahmi 11 maastohiihtomitalia (4+4+3). 

Millaista saalista Suomen maastohiihtäjiltä on odotettavissa Planicassa? Sen Isometsä kertoo alla olevalla videolla. 

0:35Jari Isometsä veikkasi Suomen hiihtomitalisaalista Planican MM-kisoissa – "Kertulle kultaa!"