Suomen metsien kasvussa tapahtui historiallinen käänne – kokenut tutkijakin hämmästyi: "Yllätys ainakin minulle"

10:04
Kestävätkö Suomen metsät nykyistä hakkuutahtia? Näin vastaavat Metsähallitus ja Greenpeace.

Puuston kasvu on pienentynyt Suomessa ensimmäistä kertaa sitten 1960-luvun, kertoo valtakunnan metsien tuorein inventointitieto. Luonnonvarakeskus pitää pudotusta yllättävän suurena. Syynä kasvun hiipumiseen on esimerkiksi metsien ikärakenteen muuttuminen.

Suomen metsissä on tehty 100 vuodessa 13 valtakunnallista inventointia (VMI) vuodesta 1921 alkaen. Nyt juhlavuonna uutinen on se, että kasvu on pienentynyt ensimmäisen kerran vuosikymmeniin.

Metsän kasvuksi mitattiin 103,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, kun se edellisessä mittauksessa oli 107,8 miljoonaa. Pudotus oli siis yli neljä miljoonaa kuutiota.

– Laskun suuruus oli yllätys ainakin minulle henkilökohtaisesti, tunnustaa Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Kari T. Korhonen.

Mutta onko kyseessä notkahdus vai pysyvä suunta alaspäin?

– Pudotuksen pysyvyyttä ei voi vielä arvioida. Olemme ennakoineet, että kasvu tasaantuu. Loputtomasti puuston kasvu ei tule jatkumaan.

Korhosen mielestä pudotus oli nyt sen verran suuri, ettei se voi jatkua sellaisena pidempään.

– Kasvutaso pysyy korkeana, kun huolehditaan hyvästä metsänhoidosta eikä hakata esimerkiksi liian nuoria metsiä, Korhonen huomauttaa.

Pohjoisen metsät aikuisikään

Kasvu on hiipunut useista syistä. Esimerkiksi Pohjois-Suomen nuoret metsät ovat ohittaneet kiivaimman kasvuiän. Pohjoisessa ikäpyramidin huippu on siirtynyt hitaamman kasvun vaiheeseen ja ikäluokan 61-80 vuotta kasvu on selvästi pienempi kuin nuorempien metsien.

– Etelä-Suomessa kasvu laskee selvästi vasta yli 100-vuotiaissa metsissä, Korhonen tarkentaa.

Kokonaisuutena 13. inventoinnissa männyn kasvu on pienentynyt, kuusen kasvu lisääntynyt ja lehtipuuston kasvu hieman pienentynyt verrattuna edellisen 12. inventointiin.

Männyn kasvua kurittavat metsätuhot, sienitaudit ja sääolot. Männyllä keskimääräinen kasvun taso on Etelä-Suomessa seitsemän prosenttiyksikköä, ja Pohjois-Suomessa yhdeksän prosenttiyksikköä alemmalla tasolla kuin edellisellä mittausjaksolla.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

2:21
Suomen metsissä historiallinen käänne: Puuston kasvu pienentynyt ensimmäistä kertaa 80 vuoteen.

Poistuma yli 80 prosenttia

Kuusi kasvaa paremmin varsinkin etelässä. Kuusella kasvu on Etelä-Suomessa neljä prosenttiyksikköä korkeammalla, ja Pohjois-Suomessa samalla tasolla kuin edellisessä mittauksessa.

Koivulla kasvuindeksi on Etelä-Suomessa samalla tasolla ja Pohjois-Suomessa viisi prosenttiyksikköä alemmalla tasolla kuin valtakunnan metsien 12. mittauksessa.

Metsien kasvu on ollut 1970-luvulta lähtien jatkuvasti poistumaa eli hakkuita ja luontaista poistumaa suurempi. Vuosina 2015 – 2020 kokonaispoistuma oli keskimäärin 83 prosenttia kasvusta. Suurimmillaan se on ollut noin 90 prosenttia, kun hakkuut olivat huipussaan vuonna 2018.

Lahopuu lisääntyy

Tuoreimmat tulokset ovat vuosilta 2019-2020. Puuston kokonaismääräksi mitattiin 2,5 miljardia kuutiometriä. 1960-luvun jälkeen puusto on noin 1,7-kertaistunut, mutta viime vuosina lisäys on hidastunut selvästi.

Korhonen ei usko, että tuoreimmat inventointitulokset vaikuttavat teollisuuden suunnitelmiin.

– Investointipäätökset tehdään pitkällä tähtäimellä.

Ilmastonmuutos on kiihdyttänyt metsän kasvua, mutta tuo samalla uusia riskejä. Vuosien välillä sääoloissa ja ympäristötekijöissä on suurtakin vaihtelua.

– Esimerkiksi kuusen kukinta oli nyt runsas. Puiden voimat menivät käpyjen tekemiseen eikä voimia kasvuun enää jäänyt. Tämä näkyy seuraavissa mittauksissa, Korhonen uskoo.

Etelä-Suomessa kuolleen puun määrän lisäys on edelleen jatkunut, nyt metsämaalla on viisi kuutiometriä hehtaarilla. Pohjois-Suomessa väheneminen on pysähtynyt. Sadassa vuodessa kuolleen puun määrä on merkittävästi lisääntynyt Suomen metsissä.

Norja ehti ensin

Norja aloitti metsiensä inventoinnin 1919 ja Ruotsi kaksi vuotta Suomen jälkeen 1923. Suomi voi kuitenkin esittää täydellisimmän tilastotiedon.

– Norja ja Ruotsi eivät pysty esittämään koko maan tietoja, koska siellä alussa mittauksista puuttuivat esimerkiksi suojelualueet. Annamme kuitenkin arvon myös Pohjoismaisille kumppaneille, Korhonen muotoilee.

Suomen tekemissä inventoinneissa oli pisin tauko sotavuosina. Toinen valtakunnan metsien inventointi (VMI) tehtiin 1930-luvun lopulla ja seuraava vasta 1950-luvulla. Sittemmin tahti on tiivistynyt.

– 2000-luvulla siirryttiin 5-vuotiskiertoon, kun ryhdyttiin raportoimaan myös kasvihuonekaasupäästöt ja nielut.

Maastossa 44 mittaajaa

Korhonen on itse VMI-konkari. Hän tuli Luonnonvarakeskuksen edeltäjän Metsäntutkimuslaitokseen leipiin 1986 ja aloitti työt 8. inventoinnin aikana. Vuodesta 2004 alkaen Korhonen on vastannut VMI:n toteutuksesta.

Puun kasvun mittaamisen lisäksi mukaan ovat tulleet vuosikymmenten varrella metsätuhojen ja monimuotisuuden mittarit. Koealoilta tehdään havaintoja myös esimerkiksi metsänhoitotarpeista, puuston laadusta ja poikkeavista luontoilmiöistä.

Mittaukset tehdään edelleen maastotyönä. Juhlavuonna metsiä kiertää lokakuun loppuun saakka 22 työparia, jotka käyvät noin 14 000 koealla. Niistä noin 80 prosenttia on pysyviä. Vuosien varrella mittausteknologia on kehittynyt nopeasti.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja