Hakkuut lisääntyvät PTT:n ennusteen mukaan ensi vuonna – vuoden 2018 ennätystasosta jäädään hieman

PTT:n mukaan koko metsäteollisuuden puunkäyttö nousee tänä vuonna lähes seitsemän prosenttia viime vuodesta.

– Veturina on puutuoteteollisuus, jossa käyntiasteet nousevat ja vanerin tuotanto piristyy. Tämän seurauksena korjuut kotimaassa lisääntyvät noin yhdeksän prosenttia. Hakkuut ovat kohdistuneet erityisesti tukkileimikoihin, PTT kertoo tiedotteessaan.

Metsätalouden kasvuluvut ovat osittain seurausta heikosta vertailutasosta, sillä vuotta 2020 hiljensivät niin koronapandemia, työtaistelut kuin huonot korjuukelitkin.

– Ensi vuonna metsäteollisuuden investoinnit nostavat puun tarvetta ja markkinahakkuut lisääntyvät noin kolmella prosentilla lähes 65 miljoonaan kuutiometriin. Tämä jää hieman alle ennätysvuoden 2018 määrän, joka oli 69 miljoonaa kuutiometriä, PTT uskoo.

Lue myös: Etla: Metsien hakkuilla merkittävä kielteinen vaikutus hiilinieluihin

Rakennemuutos meneillään

Puun kysyntään vaikuttaa myös metsäteollisuuden rakennemuutos, jossa paperin merkitys pienenee ja puutuoteteollisuuden kasvaa.

– Paperia lukuun ottamatta metsäteollisuustuotteiden tuotanto ja vienti kasvavat tänä vuonna reippaasti. Kasvun takana ovat hyvä suhdannetilanne sekä heikko vertailuvuosi. Metsäteollisuuden viennin arvo nousee kuluvana vuonna 15 prosenttia viime vuodesta, mutta jää silti reilut viisi prosenttia matalammaksi kuin vuonna 2019, PTT:n katsaus kertoo.

Aivan viime vuosina metsäteollisuuden tuotteissa on tapahtunut muutos.

– 2019 paperi oli vielä Suomen metsäteollisuuden tärkein vientituote, kun se tänä vuonna jää pienimmäksi päätuotteeksi. Niin kartongin, massan kuin puutuotteiden vientiarvo nousee tänä vuonna. Sellun ja sahatavaran vientiarvoa kasvattaa eritoten hintojen voimakas nousu. Ensi vuonna metsäteollisuuden viennin arvo laskee prosentin sellun ja sahatavaran hintojen laskiessa, PTT ennakoi.

Hakkuiden kasvaminen voi aiheuttaa Suomessa keskustelua, sillä hiilinielutavoitteet ja erityisesti luonnonsuojelijoiden halu päästä avohakkuista eroon saattavat olla ristiriidassa hakkuiden kasvattamisen kanssa.

Lisäksi myös Suomessa on herännyt huolta metsäluonnon köyhtymisestä, kun esimerkiksi yhä useammat lintu- ja kasvilajit ovat tulleet uhanalaisiksi.

Lue myös: Jäävätkö avohakkuut historiaan EU:n uuden metsästrategian myötä? Tutkija vastaa