Suomen talvilinnusto on muuttunut 60 vuodessa – vesilintujen määrä on moninkertaistunut

Metsien ja maatalousympäristön lajit ovat vähentyneet, kun taas talvehtivien vesilintujen määrä on kasvanut voimakkaasti.

Tiedot perustuvat talvilintulaskentoihin, joita vapaaehtoiset lintuharrastajat ovat tehneet joka talvi 1950-luvun puolivälistä alkaen.

Lintuharrastajilla riittää kiirettä vuodenvaihteessa

Lintuharrastajat ovat kiireisiä joulupäivän ja loppiaisen välillä. Silloin tehdään talvilintulaskennat.

Keskimäärin 10 kilometrin mittaisia laskentareittejä on nyt noin 600. Jokainen laskija kulkee läpi oman reittinsä ja kirjaa ylös kaikki lintuhavainnot.

Laskentoja on tehty nyt 60 vuotta. Tulokset paljastavat, millaisia muutoksia talvilinnustossa on tapahtunut.

– Muutokset ovat olleet huomattavia. Linnusto on yleisesti ottaen muuttunut monipuolisemmaksi. Meillä on tietysti häviäjiä ja voittajia, akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta (Luomus) kertoo.

Vesilinnut voittavat, metsälajit kärsivät

Häviäjiä ovat metsien ja maatalousympäristön lajit, esimerkiksi metsäkanalinnut, hömö- ja töyhtötiainen, peltopyy, kottarainen ja varpunen. Voittajia puolestaan ovat vesilinnut. Esimerkiksi Suomessa talvehtivien tukkasotkien, telkkien, isokoskeloiden, harmaa- ja kalalokkien määrät ovat moninkertaistuneet.

– Takana on ilmaston lämpeneminen. Nyt meillä on etenkin merenrannikko sulana vuodenvaihteen pintaan, osittain jopa vuoden ympäri. Ja tämän ansiosta vesilinnut pystyvät talvehtimaan täällä, Lehikoinen selittää.

Talviruokinta auttaa monia lajeja

Myös kaupunkilinnusto on monipuolistunut erityisesti talviruokinnan ansiosta. Siitä hyötyvät tali- ja sinitiainen, viherpeippo, mustarastas, pikkuvarpunen ja tikli.

Talvellakin kannattaa lähteä linturetkelle. Suomessa pesivistä 250 lintulajista reilut 50 talvehtii Suomessa.

– Kyllä keskimääräisellä talvilintulaskentareitillä esimerkiksi Etelä-Suomessa helposti havaitsee sen 20 tai 30 lajia. Vähän riippuen siitä, onko vesistöä reitin varrella, Lehikoinen laskee.

Laskijaksi voi ryhtyä kuka tahansa

Oman talvilintujen laskentareitin ehtii vielä perustaa ennen tämän vuoden laskentoja. Reitin voi valita itse, mutta luonnontieteellisestä keskusmuseosta kannattaa tarkistaa, ettei joku muu jo laske lintuja samalla reitillä.

– Kuka tahansa voi osallistua näihin laskentoihin. Se on yleensä yhden talvipäivän kävely. Pitää tietysti myös pystyä tunnistamaan lintulajit. Meiltä Luomuksesta saa vinkkejä reittien perustamiseen. Laskentoja voi myös tehdä pienissä ryhmissä. Kokeneet harrastajat voivat kouluttaa uusia laskijoita ja ryhmässä on aina mukavampi olla linturetkellä, Lehikoinen vinkkaa.

Talvilintulaskentojen tuloksia voi tarkastella Luonnontieteellisen keskusmuseon nettisivuilta.