Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden uusintahakemukset ovat Suomessa merkittävästi yleisempiä kuin muissa EU-maissa, missä toistuvat hakemukset ovat olleet suhteellisen harvinaisia.
– Suomessa on ollut tämä ilmiö: uusintahakijoiden määrä aika merkittävä, ja muissa Pohjoismaissa on erilaisia rajoituksia myös uusintahakemuksen jättämiseen, kertoo tulosalueen johtaja Anu Karppi Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksiköstä.
Maahanmuuttovirastossa ja hallinto-oikeuksissa on käsittelyssä yhä 800 turvapaikanhakijan hakemukset, jotka tulivat vuosina 2015 ja 2016.
– Heillä on lukuisia uusintahakemuksia, joihin ei mihinkään ole tullut myönteistä päätöstä.
Maahanmuuttovirastosta kerrotaan, että näiden lisäksi vajaa kymmenen vuotta sitten vireille jätetyistä hakemuksista on edelleen käsittelyssä 64 tapausta.
– Tapaukset ovat sellaisia, joissa hakija ei ole vielä saanut näinä vuosina jätettyyn turvapaikkahakemukseen lainvoimaista päätöstä.
Lue myös: Professori tyrmistyi ministeri Rantasen kirjeestä EU:lle, jonka mukaan turvapaikanhaku pitäisi voida keskeyttää kokonaan – kirje toimitettiin väärälle taholle
Turvapaikanhakijat rajalta takaisin Venäjälle ilman hakemusten käsittelyä? Orpo ei ota kantaa
Hakemuksista jopa puolet uusintahakemuksia
Karpin mukaan Suomi erottuu muista EU-maista uusintahakemusten suurella määrällä, sillä meillä uusintahakemusten määrä on ollut monena vuotena 50 prosenttia.
– Ulkomaalaislakia on kiristetty viime vuosina velvoittamalla hakija perustelemaan, miksi uusia perusteita ei ole esitetty aiemmin. Näille uusille seikoille on asetettu kriteereitä merkittävyyden suhteen ja uusintahakijoiden työnteko-oikeuteen on tehty tiukennuksia. Jos edellytykset eivät ole täyttyneet, uusintahakemus on voitu jättää tutkimatta, toteaa Karppi.
Aiemmin hakijoiden yleinen peruste oli kristinuskoon kääntyminen – nyt perusteena on usein seksuaalinen suuntautuminen sekä maan tilanteen huonontuminen.
– Monesti vedotaan myös siihen samaan perusteeseen kuin aiemmin ja voidaan lisäksi esittää siihen tulleita uusia asioita, kuten uusia uhkauksia.
Karppi toteaa, että uusintahakijoiden suhteellinen määrä on Suomessa vähentynyt tämän ja viime vuoden aikana noin 20 prosentin tuntumaan, mutta se on edelleen EU-vertailussa suurimpien joukossa.
MTV:n saamien tietojen mukaan tilastoja selittää se, että vuosina 2015–2016 hakijoita tuli suuri määrä, kun myöhemmin hakijoita on tullut huomattavasti vähemmän. Koronavuosina matkustusrajoitukset vaikuttivat uusien hakijoiden määriin ja uusintahakemukset korostuivat.
– Uusintahakemuksia on lisännyt esimerkiksi se, että Irakin osalta oli pitkään tilanne, että oli erittäin haastavaa toteuttaa palautuksia.
Uusintahakemusten suuri määrä on osaltaan vaikuttanut myös siihen, että Maahanmuuttovirasto ei ole päässyt kuuden kuukauden käsittelyaikaan vaan hakemusten käsittely vie keskimäärin kahdeksan.
Onko Suomeen saapunut rikollisia itärajan kautta Venäjän hybridioperaation aikana? MTV kysyi viranomaisilta
Hallitus aikoo estää uusintahakemukset
Sisäministeri Mari Rantasen (ps.) mukaan hallitus aikoo rajoittaa uusintahakemuksia kiristämällä ulkomaalaislakia.
– Hallitusohjelma lähtee siitä, miten pääsisimme näistä uusintahakemuksista. Itseasiassa poikkeamme muista Euroopan maista juuri tässä, että täällä voi kerta toisensa jälkeen saattaa asiaa tutkittavaksi, lisää Rantanen.
Sisäministerin mukaan esimerkiksi Ruotsissa turvapaikkahakemusta ei voi uusia neljään vuoteen oikeuden päätöksen jälkeen. Hallitus aikoo estää lakimuutoksella toistuvat uusintahakemukset.
– Kysymyksessä on tärkeä säästöpotentiaali, kun saadaan nopeutettua turvapaikkaprosessia ylipäätänsä ja päästäisiin eroon uusintahakemusista. Se tuo myös säästöjä ja antaa resursseja sinne, missä niitä tosiasiallisesti tarvitaan.
Ulkomaalaislain muutosten käsittely on siirtynyt ensi kevääseen.