Migri varautunut ruuhkaan turvapaikkahakemuksissa – näin moni sai viime vuonna turvapaikan

Valtaosa turvapaikanhakijoista tuli Irakista. Paljon saapuneita on myös Afganistanista, Somaliasta ja Syyriasta. Myös yksin maahan saapuneiden alaikäisten määrä moninkertaistunut 3024 tulijaan, joissa erityisesti afganistanilaisten osuus korostui.

Turvapaikanhakijoiden määrän moninkertaistumisen myötä myös tehtyjen päätösten määrä kasvoi noin 3000 päätöksestä lähes 7500 päätökseen. Luku sisältää myös lupien esimerkiksi hakemusten tutkimatta jättämisen esimeriksi Dublin-asetuksen nojalla tai hakemuksen raukeamisen.

Hakemusten raukeaminen kymmenkertaistui

Turvapaikkahakemuksia raukesi viime vuonna yhteensä 3186 kappaletta, kun aiempana vuonna niitä raukesi vain 310. Yleisin syy oli se, että hakija perui hakemuksensa.

– Noin 80 prosenttia peruutuksista oli irakilaisten tekemiä. Heidän perhetilanteensä kotimaassa saattoi olla sellainen, että on mentävä auttamaan. Suomalainen asenneilmapiiri saatettiin kokea vihamieliseksi ja myös sääolot ovat huonontaneet viihtymistä, kertoo turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Juha Similä.

Hänen mukaansa osa turvapaikanhakijoita oli myös kuvitellut, että turvapaikkaprosessi olisi todellista lyhyempi.

Päätöksistä 41 prosenttia kielteisiä

Suomen ratkaisemista hakemuksista 1 307 eli 41 prosenttia oli kielteisiä. Yhteensä oleskelulupa myönnettiin kansainvälisen suojelun perusteella runsaalle 1600 hakijalle. Lisäksi noin 250 hakijaa sai oleskeluluvan muulla perusteella, kuten yksilöllisistä inhimillisistä syistä tai perhesyistä.

Similän mukaan ei ole tällä hetkellä nähtävissä syitä, minkä takia osuudet erityisesti muuttuisivat tulevana vuonna.

– Päätös tehdään jokaisen henkilön tilanteen perustella, suhteessa maan tilanteeseen. Ei ole perusteita olettaa, että myönteisten ja kielteisten päätösten suhde muuttuisi, mutta aika näyttää, hän toteaa.

Arviot tulevista hakijamääristä kesken

Kuluvan vuoden hakijamääristä tehdään vasta tarkempia arvioita, jotka sisäministeriön analyysiryhmän olisi tarkoitus saada valmiiksi tammi–helmikuun vaihteessa. Tällä hetkellä valtion budjetissa varattu rahaa 15 000 hakijan varalle.

Nykyinen turvapaikanhakijamäärä aiheuttaa tulevaisuudessa ruuhkaa esimerkiksi Suomen edustajistoissa ulkomailla, kun turvapaikan saaneiden perheitä yhdistetään, kertoo Maahanmuuttovirasto Migrin maahanmuuttoyksikön johtaja Tiina Suominen iedotustilaisuudessa.

Turvapaikan saaneiden perheiden on varauduttu hakevan oleskelulupaa esimerkiksi Ankaran edustajistosta.

Perhesyyt ovat suurin oleskelulupien haun syy. Turvapaikan hakeminen on sen perusteella on kuitenkin harvinaista, mutta tämän ennustaan tulevaisuudessa muuttuvan.

– Ollaan toki varauduttu kaikenlaisiin vaihtoehtoihin, tuli turvapaikanhakijoita sitten 30 000 tai 50 000, Similä toteaa.

Turvapaikka-asioita käsittelevien määrä on kasvanut viime vuoden aikana runsaasti. Kun viime heinäkuussa tekijöitä oli 75 henkeä, on heitä nyt 500.

Väenlisäyksellä päätösten tekoa on tarkoitus tehostaa niin, että maaliskuusta lähtien päätkösiä tehtäisiin tuhat viikossa. Tämä tarkoittaisi noin 45 000 päätöstä vuodessa.

VOK:eja pyörittää yhä useampi taho

Myös vastaanottokeskukset ovat mukautuneet kasvaneisiin määriin. Muutosta kuvaa hyvin se, että vuoden 2014 lopussa vastaanottokeskuksia oli 20, vuoden 2015 lopussa taas 144. Tämän vuoden aikana määrä on vielä hieman kasvanut.

Myös palveluntarjoajien kirjo on kasvanut. Kun aiemmin toiminnasta vastasi pitkälle julkinen sektori ja Suomen Punainen Risti, nykyään SPR pyörittää noin 100 vastaanottokeskusta, ja parin kymmenen toiminnan järjestävät erilaiset järjestöt ja yksityiset toimijat. Toimintaa ylläpitävät myös muutama seurakunta sekä kunnat ja valtio.

Tilanteen kuluvana vuotena stabilisoiduttua toiminnan järjestäjiä tullaan kuitenkin käymään läpi. Tarkoitus on tarkistaa, onko toiminnassa sellaisia tahoja, joilla ei ole edellytyksiä jatkaa vastaanottokeskustoimintaa.