Katso video: Suurimmalla osalla itärajan yli tulleista on ollut passi.
MTV Uutisten saamien tietojen mukaan Venäjältä tulleista turvapaikanhakijoista valtaosa on lähtöisin maista, joihin ei voi palauttaa ketään – kielteisestä turvapaikkapäätöksestä huolimatta.
Maahanmuuttoviraston tilastoista selviää, että loppusyksyn aikana itärajalta tulleista turvapaikanhakijoista valtaosa on tullut Syyriasta, Somaliasta ja Jemenistä. Pienempiä ryhmiä on tullut Irakista, Marokosta sekä yksittäisiä ihmisiä useista eri maista.
Poliisin mukaan kaikki itärajalta tulleet on ehditty rekisteröidä. Kuvassa näkyy punaisella ne maat, mihin Suomesta ei voida palauttaa tällä hetkellä.
Jos turvapaikkaa ei myönnetä, hakija voidaan Venäjältä tulleista hakijoiden kotimaista palauttaa ainoastaan Irakiin, Marokkoon ja muutamiin muihin maihin.
Suurinta osaa ei siis voida palauttaa, vaikkei turvapaikkaa myönnettäisi.
– Somalian palautukset ovat lykkäytyneet, eikä poliisi ole palauttanut Somaliaan tämän eikä viime vuoden aikana ihmisiä. Poliisi ei ole palauttanut henkilöitä viime vuosina ollenkaan Syyriaan eikä Jemeniin, kertoo poliisitarkastaja Ari Jokinen Poliisihallituksesta.
Maahanmuuttovirasto ei ole tehnyt vielä yhtään myönteistä turvapaikkapäätöstä itärajan yli tulleille.
Itärajan yli Suomeen tulleet turvapaikanhakijat poikkeavat selvästi muista turvapaikanhakijoista: lähes kaikilla on ollut passi ja monella perusteena taloudelliset syyt.
– Tässä on itse asiassa havaittu selkeä ero muuta kautta tulleisiin turvapaikanhakijoihin , sillä näillä hakijoilla on on lähes poikkeuksetta ollut matkustusasiakirja, kun muilla turvapaikanhakijoilla passia ei tavallisesti ole, kertoo turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen Maahanmuuttovirastosta.
Toinen ero on Lehtisen mukaan se, että itärajalta tulleiden joukossa moni on perustellut hakemustaan taloudellisilla syillä.
– Se ei ole yksistään hyväksyttävä syy turvapaikkaan. Rajalla seulomme taloudelliset syyt ilmoittaneet hakijat puhuttelu jonon ohi ja puhuttelu hoidetaan korkeintaan muutamassa viikossa, toteaa Lehtinen.
Kansainvälistä suojelua hakevat perustelevat hakemusta henkilökohtaisilla tai maan turvallisuustilanteeseen vedoten.
Turvapaikkahakemusten tavallinen käsittely kestää tällä hetkellä lähes kahdeksan kuukautta, mutta Lehtinen sanoo, että tavoitteena on puoli vuotta.
– Olemme parhaillaan rekrytoimassa lisähenkilökuntaa hakemusten käsittelyiden nopeuttamiseen. Meille on tullut tänä vuonna kaikkiaan neljätuhatta hakemusta.
Suurin osa tulijoita on nuoria miehiä: 18–29-vuotiaita 71 prosenttia, 30–39-vuotiaita 17 prosenttia, 40–49-vuotiaita kuusi prosenttia ja 50–59-vuotiaita kaksi prosenttia.
MTV Uutiset yritti selvittää, minne paikkakunnille hakijat on sijoitettu, mutta Maahanmuuttovirasto ei paljastanut sitä vedoten turvallisuusseikkoihin.
– Emme anna tietoa siitä, mihin hakijat on sijoitettu yksittäisten vastaanottokeskusten tarkkuudella. Vastaanottojärjestelmä toimii valtakunnallisesti ja virastolla on valmius majoittaa hakijoita eri puolille Suomea.
Osa Suomeen tulleista on jo jatkanut matkaa Eurooppaan, mutta heitä odottaa palautus Suomeen.
– Syksyllä itärajan yli tulleista turvapaikanhakijoista on tullut muista Schengen-maista yksittäisiä pyyntöjä, että Suomi tulee ottaa hakija takaisin Dublin-säädösten perusteella, kertoo Antti Lehtinen.
Dublin-säädöksissä on kyse siitä, että turvapaikanhakija voidaan lähettää takaisin valtioon, joka on vastuussa hänen turvapaikkahakemuksensa käsittelystä vastuunmäärittämisasetuksen perusteella.
Vaikka osa on itse lähtenyt muualle Eurooppaan, niin heidät tullaan palauttamaan takaisin Suomeen, missä heidät on ensin rekisteröity turvapaikanhakijoiksi.