Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja ei ole lainkaan yllättynyt, että turvapaikanhakijoiden perustelut turvapaikan anomisesta muuttuvat viraston kielteisen päätöksen jälkeen. Näin kävi muun muassa haastattelemamme Samirin (nimi muutettu) tapauksessa, kun nuori irakilaismies ei uskaltanut kertoa homoudestaan viraston puhuttelussa.
– Kun hakija tulee puhutteluun, käydään läpi, mikä on tilaisuuden tarkoitus ja yritetään luoda sellainen ilmapiiri, että siinä henkilö kykenee kertomaan niistä vainon perusteista, Maahanmuuttoviraston (Migri) turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo selventää MTV Uutisille.
– Se on ihan hallintotuomioistuimen harkinnassa, miten he arvioivat päätöksiämme turvapaikkojen myöntämisistä, Repo jatkaa.
Samirin tekemä valitus kesäkuisesta kielteisestä turvapaikkapäätöksestä on parhaillaan hallinto-oikeuden käsiteltävänä. Valituksessa on mukana tieto miehen seksuaalisesta suuntautumisesta, jonka vuoksi hän on mielestään suuressa vaarassa joutua vainon kohteeksi kotimaassaan sekä muissakin islaminuskoisissa maissa. On hallinto-oikeuden pohdinnassa, onko Samirin kertomus uskottava.
– Kun päätös on kielteinen, niin eihän tämä harvinaista ole, että ilmoitetaan uusi peruste ja sanotaan, ettei olla uskallettu tai jostain muusta syystä puhutteluvaiheessa tätä kerrottu, Repo sanoo.
Repo kertoo, että jos Migrin linjaus muuttuu hallinto-oikeudessa, päätös kumotaan ja palautetaan uuden selvityksen pohjalta Migriin tutkittavaksi uudelleen. Hyväksyttyjen valitusten syynä on lähes aina turvapaikanhakijan oma lisäselvitys. Revon mukaan vain noin prosentti valituksista koskee virhettä laintulkinnassa tai hakemusmenettelyssä.
