Suomenlahdelle kaavaillaan kahta tekosaarta. Hurjimpien visioiden mukaan isommalle saarelle rakennetaan jopa 50 000 asuntoa. Suuremmasta saaresta on tarkoitus tehdä hiilivapaa.
Katso videolta, miltä suurempi saari tulee tämän hetkisten suunnitelmien mukaan näyttämään.
Hankkeesta vastaavan Peter Vesterbackan massiivinen Suomen ja Viron välinen tunnelihanke etenee. Eilen paljastettiin, että hankkeessa on myös ulkopuolinen rahoittaja Dubaista.
Osana hanketta suunnitellaan kahden saaren rakentamista. Toinen, noin neliökilometrin kokoinen saari rakennetaan Tallinnan edustalle, kun Suomen puolelle rakennettaisiin suurempi, noin 1–4 neliökilometrin kokoinen saari.
Tunnelia ei voi rakentaa ilman tekosaaria
Projektin ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) vastaava projektipäällikkö Karoliina Jaatinen kertoo, että saarten rakentamista määrittävät pitkälti käytännön syyt.
Suomenlahden alittavan tunnelin toiminnan turvallisuuden takaamiseksi on tärkeää, että tunnelin reitin varrella on riittävin välimatkoin huolto-, pelastautumis- ja savunpoistoyhteyksiä.
Rakentamisen aikana tekosaaret toimisivat valtavien tunnelin porauksessa käytettävien TBM-terien logistisena tukikohtana.
– Ennen varsinaisen tunnelin rakentamista tarvitaan saaret kumpaakin päähän. Se on logistinen ja turvallisuuteen liittyvä seikka, Jaatinen kertoo.
Meren syvyys vaikuttaa saaren kokoon
Vesterbacka on kertonut suunnittelevansa isommalle saarelle jopa 50 000 asunnon keskittymän huvikeskuksineen.
Asuntojen määrään vaikuttaa kuitenkin saaren koko ja saaren koon määrittää Jaatisen mukaan se, mihin saari toteutetaan.
Tekosaarien vaihtoehtoisten sijoittamispaikkojen alueilla on tehty luonto- ja geologisia selvityksiä syksyllä 2018. Merenpohjan syvyys vaikuttaa siihen, kuinka suuren saaren voi rakentaa. Jaatisen mukaan yli 30 metrin syvyyteen ei voi rakentaa kustannustehokkaasti.
