Suomen edustalle kaavaillusta tekosaaresta on tarkoitus tehdä hiilivapaa – tältä saarisuunnitelma näyttää!

Katso videolta, miltä suurempi saari tulee tämän hetkisten suunnitelmien mukaan näyttämään.

Hankkeesta vastaavan Peter Vesterbackan massiivinen Suomen ja Viron välinen tunnelihanke etenee. Eilen paljastettiin, että hankkeessa on myös ulkopuolinen rahoittaja Dubaista.

Osana hanketta suunnitellaan kahden saaren rakentamista. Toinen, noin neliökilometrin kokoinen saari rakennetaan Tallinnan edustalle, kun Suomen puolelle rakennettaisiin suurempi, noin 1–4 neliökilometrin kokoinen saari.

Tunnelia ei voi rakentaa ilman tekosaaria

Projektin ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) vastaava projektipäällikkö Karoliina Jaatinen kertoo, että saarten rakentamista määrittävät pitkälti käytännön syyt.

Suomenlahden alittavan tunnelin toiminnan turvallisuuden takaamiseksi on tärkeää, että tunnelin reitin varrella on riittävin välimatkoin huolto-, pelastautumis- ja savunpoistoyhteyksiä.

Rakentamisen aikana tekosaaret toimisivat valtavien tunnelin porauksessa käytettävien TBM-terien logistisena tukikohtana.

– Ennen varsinaisen tunnelin rakentamista tarvitaan saaret kumpaakin päähän. Se on logistinen ja turvallisuuteen liittyvä seikka, Jaatinen kertoo.

Meren syvyys vaikuttaa saaren kokoon

Vesterbacka on kertonut suunnittelevansa isommalle saarelle jopa 50 000 asunnon keskittymän huvikeskuksineen.

Asuntojen määrään vaikuttaa kuitenkin saaren koko ja saaren koon määrittää Jaatisen mukaan se, mihin saari toteutetaan. 

Tekosaarien vaihtoehtoisten sijoittamispaikkojen alueilla on tehty luonto- ja geologisia selvityksiä syksyllä 2018. Merenpohjan syvyys vaikuttaa siihen, kuinka suuren saaren voi rakentaa. Jaatisen mukaan yli 30 metrin syvyyteen ei voi rakentaa kustannustehokkaasti.

– Toisaalta olemme haarukoineet matalikkoja, jotka eivät esimerkiksi linnustollisesti ole niitä kaikkein arvokkaimpia, Jaatinen kertoo. 

Hiilivapaa saari

Jaatinen kertoo, että hankkeesta vastaavan visioissa on luoda Suomen puolelle hiilivapaa saari. 

– Saari tulisi olemaan energia-, ruoka- ja jäteomavarainen. Saarella ei liikuta ollenkaan bensiinikäyttöisillä autoilla, Jaatinen kertoo.

Jaatisen mukaan ruokaa saarella tuotettaisiin kasvihuoneissa tai kehitettävissä olevissa viljelytankeissa.

– Nämä on kuitenkin vasta visioita, Jaatinen muistuttaa.  

Havainnevideon perusteella saari tulisi olemaan symmetrinen. Jaatisen mukaan totuus saattaa kuitenkin olla toinen, sillä merialueen pohjanmuodot eivät ole täysin symmetrisiä, eikä pohjan syvyysolosuhteista vielä ole teknisesti riittävän tarkkaa tietoa.

Tavoitteena meriluonnon keidas

Suurempaa tekosaarta varten on selvitetty kolmea eri paikkaa. Jaatisen mukaan valinnassa otetaan huomioon rakentamisen vaikutukset ympäristölle.

– Sen sijaan, että ainoastaan tuhoaisimme meren pohjaa, yritämme luoda sinne riuttaympäristöä, joka lisäisi ulkomerialueen monimuotoisuutta, Jaatinen kertoo.

Avain tämän luomiseen on rakkolevän saaminen alueelle. Jaatisen mukaan se on aivan mahdollista, kunhan huomioidaan lajin elinympäristövaatimukset. 

– Kartoituksissa on löytynyt jo rakkolevää. Kun luomme tarpeeksi suojaisia alueita, rakkolevä voi mahdollisesti leviää laajemmalle, Jaatinen kertoo. 

– Tällä hetkellä suunnitellut alueet ovat suhteellisen karuja ulkomerialueen matalikkoja. Jos saaren rakentamisessa huomioidaan alusta asti luonnonmukaisen vesistörakentamisen periaatteet, niin saaresta on mahdollista tulla todellinen meriluonnon keidas, joiden monimuotoisuus voi lisääntyä, Jaatinen kertoo.