Helsingin edustalla oleva Vallisaari on ollut vuoden alusta lähtien siviilikäytössä. Käytännössä ovet suurelle yleisölle avautuvat lauantaina, kun lauttaliikenne saarelle alkaa. Käynnissä oleva Puhdas Vallisaari -innovaatiokilpailu pyrkii tekemään saaresta modernin virkistysalueen – historiaa ja luontoa kunnioittaen.
1600-luvulla sen useat lammet tarjosivat merenkulkijoille makeaa vettä. Myöhemmin tulivat maalinnoitteet, joiden mukaan saari nimettiin. Krimin sodan aikaan 1800-luvun puolivälissä Venäjällä ymmärrettiin, että saari pitää linnoittaa Pietarin ja Itämeren turvaksi. Punatiilisiä rakennuksia ja pattereita nousi ympäri saarta.
Tämän kaiken näkee ja kokee kulkiessaan Helsingin edustalla olevalla Vallisaarella – ja paljon muuta.
Suomen itsenäistymisen jälkeen saari oli pitkään Puolustusvoimien hallinnassa, kunnes se tämän vuoden alussa siirtyi siviilikäyttöön. Lauantaina ensimmäinen vierailijoita saareen kuljettava lautta aloittaa liikennöintinsä Vallisaareen.
Asumattomasta saaresta vetonaulaksi
Kävijöitä asumattomalle saarelle odotetaan tulevan jopa 300 000 vuoden aikana.
Tyhjästä luonnonvaraisesta saaresta ei tehdä yhdessä yössä turistikohdetta. Takana on vuosia kestänyt työ muokattaessa sotilassaarta virkistyskäyttöön.
– Vallisaaressa emme aloittaneet nollasta, vaan jostakin miinusmerkkisestä luvusta. Kun saari on ollut vuosisatoja ihan jossain muussa kuin siviilikäytössä, niin ei ole paljoa tarvinnut miettiä niitä yleisökäytön vaatimuksia muun muassa turvallisuuden ja kävijäohjauksen näkökulmasta, Metsähallituksen luontopalveluiden projektipäällikkö Minttu Perttula sanoo.
