Tutkimus: Tuulivoimaloita voidaan rakentaa kaikille Suomen merialueille ilman suuria vahinkoja luonnolle

Tutkimuksessa etsittiin merialueita, joille tuulivoimaa voidaan rakentaa kannattavasti ja ilman muille elinkeinoille, ihmisille tai meriluonnon monimuotoisuudelle aiheutuvia suuria haittoja.

– Kaikille Suomen merialueille on mahdollista sijoittaa suuriakin tuulipuistoja kustannustehokkaasti, ilman merkittävää haittaa rannikon asukkaille ja elinkeinoille, vieläpä niin, että vaikutukset meriluonnolle jäävät vähäiseksi, sanoo tutkimuksen päätekijä, filosofian tohtori Elina Virtanen Suomen ympäristökeskuksen tiedotteessa.

Laajimmat tuulivoimatuotantoon sopivat alueet löytyvät Perämereltä, Merenkurkun eteläpuolelta sekä Selkämeren keski- ja eteläosista.

– Sopivat alueet ovat yleensä keskisyviä ja kaukana asutuksesta, eikä niiden läheisyydessä ole merkittäviä luontoarvoja, Virtanen kertoo.

Puolustusvoimat ei halua tuulivoimaa eteläisille merialueille

Pienempiä tuulivoimatuotantoon sopivia alueita on tutkimuksen mukaan myös Suomenlahdella. 

– Energiatuotannon kannalta olisi järkevää sijoittaa uusiutuvan energian muotoja lähelle tarvitsijoita, kuten pääkaupunkiseudun tuntumaan, Virtanen toteaa.

– Puolustusvoimat on kuitenkin ymmärrettävästi suhtautunut kielteisesti tuulipuistojen rakentamiseen Suomen eteläisille merialueille aluevalvontaan liittyvien syiden takia.

Lue myös: Ratkaisu tuulisähkön varastointiin? Hollantilaisyhtiö rakensi merenpohjaan suuren pumppujärjestelmän ja laajenevia "rakkoja"

Yritykset tähyävät merialueille

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, minkä on laskettu edellyttävän tuulivoiman kaltaisten kestävien energiamuotojen lisäämistä. Suurten tuulivoimapuistojen perustaminen maalle on haasteellista, joten yritykset ovat kääntäneet katseensa merelle.

Tuulivoiman tuottamista avomerellä puoltavat hyvät tuuliolot ja vähäinen haitta asutukselle. Haittapuolena ovat korkeat rakentamiskustannukset.

Nyt tehdyssä tutkimuksessa tuulivoimaloiden ihmiseen kohdistuvia vaikutuksia arvioitiin määrittämällä, kuinka moneen asumukseen tuulipuisto näkyisi. Samalla etsittiin alueita, joilla haitta muille elinkeinoille, kuten avomerikalastukselle tai kalankasvatukselle, olisi mahdollisimman vähäinen.

Tuulivoiman rakentamisen seurauksia meriluonnolle arvioitiin vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmassa kerättyihin havaintoaineistoihin perustuen. 

Aineistot kattavat levät, vesikasvit ja selkärangattomat eläimet sekä harvinaiset ja ekologisesti tärkeät lajit ja luontotyypit. Lisäksi arvioinnissa huomioitiin tunnetut kalojen lisääntymisalueet, lintujen muuttoreitit ja esimerkiksi merikotkien pesimäalueet. 

Lue myös: Suomen suurimman tuulipuiston rakentaminen alkaa Lestijärvellä – kauppahinta noin 650 miljoonaa euroa