Suomeen kaavailtu epätyypillisen sodankäynnin keskus kiinnostaa – "Tärkeä rooli Nato-yhteistyössä"

Hybridivaikuttaminen

Hybridivaikuttaminen nousi otsikoihin Venäjän miehitettyä Ukrainalle kuuluvan Krimin keväällä 2014. Kyse on epätyypillisistä sodankäynnin keinoista ja vaikuttamisesta, jota voivat olla esimerkiksi valheiden ja epävarmuuden lietsominen tai poliittinen ja taloudellinen painostus. 

Kybervaikuttaminen eli erilaiset verkkohyökkäykset ovat EU:ssa EU:n sotilasesikunnan päällikkö Esa Pulkkisen mukaan jokapäiväisiä. 

– On erilaisia keinoja, joilla pyritään rikkomaan EU:n yhtenäisyyttä ja tuomaan EU esiin kielteisessä valossa. Se on se pelko, että EU:n yhtenäisyyttä tullaan koettelemaan. 

Tähän mennessä kymmenkunta maata sekä EU:n ja Naton edustajat ovat ilmaisseet vähintään alustavan tukensa keskuksen perustamiselle. Keskus ei olisi yksin EU:n tai Naton toimielin, vaan se voisi palvella molempia.

Pulkkisen mielestä keskuksen perustaminen on poliittisesti merkittävää, koska hybridivaikuttamisen torjuminen on yksi osa-alueista, joilla EU ja Nato tiivistävät yhteistyötään.

– EU tuo resilienssin (sietokyky) ja Nato kovan osaamisen, joissakin hybridiskenaarioissa. Hybridiosaamiskeskus näyttelee tässä yhteistyössä todella tärkeää roolia. 

Baltian maissa on vastaavanlaisia eri osa-alueisiin keskittyneitä osaamiskeskuksia, joiden verkostoon hybridiosaamiskeskus istuisi. Virossa on kyberpuolustuksen osaamiskeskus, Latviassa strategisen viestinnän ja Liettuassa energiaturvallisuuden keskus.

– Naton osaamiskeskukset Baltian maissa tarjoavat hyvän verkoston, Pulkkinen sanoo.

Nato ja Euroopan unioni sopivat yhteistyön tiivistämisestä useilla osa-alueilla viime kesän huippukokouksessa. Poliittisessa julistuksessa mainitaan muun muassa, että EU ja Nato voisivat järjestää yhteisiä hybridiharjoituksia, vaihtaa tietoa ja käydä läpi toimintamallejaan.