Mainos

Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja: Krimin valtaus herätti länsimaat

1:57

Helsinkiin perustettu Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus avaa toimintansa ensi viikolla järjestettävässä seminaarissa. Seminaariin osallistuvat kahdentoista jäsenmaan lisäksi myös EU:n ja Naton korkean tason edustajat.

Keskuksen tutkimusjohtajaksi nimitetyn Hanna Smithin mukaan erilaisista vaikuttamisyrityksistä ollaan oltu tietoisia jo pidempään, mutta länsimaat huomasivat uhan kunnolla vasta vuoden 2014 tapahtumien jälkeen.

– Krimin valtaamisessa oli kyse jo hybridisotaoperaatiosta. Silloin oltiin ylitetty raja hybridiuhista hybridisotaan. Tämä oli se, joka herätti oikeasti lännen, Smith sanoo.

Krimin valtauksen jälkeen ymmärrettiin, että erilaiset irrallisilta näyttävät vaikuttamisyritykset voivat linkittyä toisiinsa.

Hybridiuhilla tarkoitetaan toimintaa, jolla pyritään levittämään epävarmuutta ja hyödyntämään kohdemaan heikkouksia käyttämällä useita vaikutuskeinoja. Erilaiset tahot voivat harjoittaa hybridivaikuttamista esimerkiksi levittämällä valeuutisia sosiaalisessa mediassa, tietoverkkohyökkäyksillä sekä informaatiovaikuttamisella.

– Silloin puhutaan hybridiuhista, kun erilaisia uhkakokonaisuuksia linkittyy yhteen ja taustalla on joko valtiollinen tai ei-valtiollinen toimija, joka käyttää päämääränsä saavuttamiseen erilaisten uhkien yhdistelmää.

Hybridisodaksi toiminta muuttuu vasta, jos vaikuttamiskeinoihin lukeutuu operatiivista sotilastoimintaa, kuten Krimillä tapahtui.

Taustalla erilaisia toimijoita

Hybridivaikuttamisen keinot ovat Smithin mukaan usein samankaltaisia eri maissa, mutta niissä on myös kohdemaasta riippuvaa vaihtelua. Vaikuttamiskeinoihin vaikuttavat esimerkiksi kohdemaan historia, geopoliittinen asema, väestörakenne sekä taloudellinen tilanne.

– Hybridivaikuttaminen on aika samanlaista kaikkialla. Se, että minkälainen kombinaatio erilaisista uhkista on kysymyksessä on kuitenkin aika maakohtaista.

Smithin mukaan hybridiuhista puhuttaessa Suomessa ja monissa muissa maissa viitataan usein Venäjään. Toimijoita on Smithin mukaan myös muita.

– Voidaan myös puhua siitä, että Isis on yksi tällainen kokonaisuus. Myös valtioiden sisällä voi olla ryhmittymiä, jotka haluavat nostaa omaa statustaan ja viedä päämääräänsä eteenpäin.

– Valtiollisia toimijoitakin on monia. Ne ovat usein sellaisia, joissa on autoritäärinen valtiomuoto.

Smithin mukaan valtiot yrittävät usein nostaa hybridivaikuttamisella omaa statustaan maailmanpolitiikassa.

Keskus ei tutki vain ulkoisia toimijoita, vaan se pyrkii myös kartoittamaan jäsenmaidensa haavoittuvuuksia hybridiuhkien torjunnassa.

Viranomaisten tehokas toiminta Suomen etuna

Valintaan keskuksen isäntämaaksi vaikutti Smithin mukaan osaltaan Suomen maine uhkien torjunnassa ja viranomaisten tehokkaassa toiminnassa.

– Suomessa on ollut jo vuosikymmeniä kokonaisturvallisuusmalli, jossa haetaan sitä, että eri yhteiskunnan osat toimivat yhtenäisesti varsinkin kriisitilanteissa. Tämä on ollut sellainen malli, joka kiinnostaa todella paljon ulkomailla.

Keskuksen ensimmäinen tutkimus käsittelee laajasti hybridi-ilmiötä. Tutkimusprojektia vetää Barack Obaman presidenttikaudella Yhdysvaltain kansallisen tiedusteluneuvoston puheenjohtajana toiminut Gregory F. Treverton.

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.