Helsinkiin perustettu Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus avaa toimintansa ensi viikolla järjestettävässä seminaarissa. Seminaariin osallistuvat kahdentoista jäsenmaan lisäksi myös EU:n ja Naton korkean tason edustajat.
Keskuksen tutkimusjohtajaksi nimitetyn Hanna Smithin mukaan erilaisista vaikuttamisyrityksistä ollaan oltu tietoisia jo pidempään, mutta länsimaat huomasivat uhan kunnolla vasta vuoden 2014 tapahtumien jälkeen.
– Krimin valtaamisessa oli kyse jo hybridisotaoperaatiosta. Silloin oltiin ylitetty raja hybridiuhista hybridisotaan. Tämä oli se, joka herätti oikeasti lännen, Smith sanoo.
Krimin valtauksen jälkeen ymmärrettiin, että erilaiset irrallisilta näyttävät vaikuttamisyritykset voivat linkittyä toisiinsa.
Hybridiuhilla tarkoitetaan toimintaa, jolla pyritään levittämään epävarmuutta ja hyödyntämään kohdemaan heikkouksia käyttämällä useita vaikutuskeinoja. Erilaiset tahot voivat harjoittaa hybridivaikuttamista esimerkiksi levittämällä valeuutisia sosiaalisessa mediassa, tietoverkkohyökkäyksillä sekä informaatiovaikuttamisella.
– Silloin puhutaan hybridiuhista, kun erilaisia uhkakokonaisuuksia linkittyy yhteen ja taustalla on joko valtiollinen tai ei-valtiollinen toimija, joka käyttää päämääränsä saavuttamiseen erilaisten uhkien yhdistelmää.
Hybridisodaksi toiminta muuttuu vasta, jos vaikuttamiskeinoihin lukeutuu operatiivista sotilastoimintaa, kuten Krimillä tapahtui.
Taustalla erilaisia toimijoita
Hybridivaikuttamisen keinot ovat Smithin mukaan usein samankaltaisia eri maissa, mutta niissä on myös kohdemaasta riippuvaa vaihtelua. Vaikuttamiskeinoihin vaikuttavat esimerkiksi kohdemaan historia, geopoliittinen asema, väestörakenne sekä taloudellinen tilanne.
