Suomalaisväitös: Vireät aivot liikuttavat ikääntyneitä – jo kävelyn oppimisikä yhteydessä vanhuuden toimintakykyyn

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan iäkkäiden henkilöiden tiedonkäsittelytoiminnot vaikuttavat heidän liikkumisaktiivisuuteensa. Tuore suomalaistutkimus vahvistaa tietoa aivojen tiedonkäsittelytoimintojen merkityksestä liikkumiskyvylle. Lisäksi tutkimus tuo lisää ymmärrystä aivoterveydestä huolehtimisen merkityksestä koko elinkaaren ajan.

VIDEO: Millainen liikunta on parasta aivoille?

– Liikkumiskyky edellyttää fyysisen toimintakyvyn lisäksi myös tiedonkäsittelyä. Samat aivoalueet ovat osallisena sekä kognitiivisessa toiminnanohjauksessa että motoristen toimintojen ohjauksessa, Taina Poranen-Clark kiteyttää Jyväskylän yliopiston tiedotteessa.

Tutkimuksessa liikkumiskykyä mitattiin mittarilla, joka kuvaa henkilön toteutunutta liikkumista omassa elinpiirissään huomioiden liikkumisen laajuuden, määrän sekä mahdollisen avun tarpeen liikkumiseen. Tutkimustulokset osoittivat, että henkilöillä, joilla oli parempi kognitiivinen toiminnanohjaus, oli myös laajempi liikkumisaktiivisuus elinpiirissä. Tätä yhteyttä selitti parempi alaraajojen toimintakyky ja se, että heillä ei ollut vaikeuksia käyttää kulkuneuvoja liikkumiseensa.

– Kahden vuoden seurannassa nousi esille, että kognitiivinen toiminnanohjaus on voimakkaampi ennustaja liikkumisaktiivisuudelle elinpiirissä kuin toisin päin, Poranen-Clark lisää.

Varhaisilla kehitysvaihella kauaskantoisia vaikutuksia

Varhainen kävelemään oppiminen voi vaikuttaa myönteisesti vanhuuden toimintakykyyn. Kuvituskuva.Shutterstock

Poranen-Clark tutki väitöskirjassaan myös varhaislapsuuden ja varhaisen aikuisuuden yhteyksiä vanhuuden toimintakykyyn. Elämänkulkututkimus mahdollistaa elämän alkuvaiheen kehitysvaiheiden yhteyksien tarkastelemisen suhteessa vanhuuden toimintakykyyn, Poranen-Clark toteaa tiedotteessa.

Varhaisempi kävelemään oppiminen ja paremmat älylliset taidot nuoruudessa saattavat vaikuttaa myönteisesti henkilön toimintakykyyn vanhuudessa.

– Varhainen lapsuus on ajankohta, jolloin tapahtuu vilkasta aivotoiminnan kehitystä samanaikaisesti motorisen kehityksen kanssa. Varhainen aikuisuus noin kahdenkymmenen ikävuoden tietämillä on ajanjakso, jolloin aivojen kehitys on saavuttamassa huippunsa. Näillä kehitysvaiheilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia vanhuuden toimintakykyyn, Poranen-Clark lisää.

Aivoista kannattaa huolehtia koko elämän ajan

Aivojen rakenteellinen ja toiminnallinen reservikapasiteetti karttuu koko elämän ajan. Tähän vaikuttavat muun muassa älykkyys, koulutus ja aivotoimintoja monipuolisesti haastava työ. Hyvä kognitiivinen reservikapasiteetti voi toimia puskurina dementoivista sairauksista johtuvia toimintakyvyn heikentymisiä vastaan vanhuudessa.

– Interventioilla, joilla aktivoitaisiin toiminnanohjauksessa tarvittavia tiedonkäsittelytoimintoja, kuten ongelmanratkaisukykyä, työmuistin käyttöä, keskittymiskykyä tai joustavaa ajattelukykyä, voitaisiin mahdollisesti parantaa ikääntyvien henkilöiden toimintakykyä ja liikkumisaktiivisuutta elinpiirissä, Poranen-Clark toteaa.

Lähde: Jyväskylän yliopisto