Säännöllinen liikunta vähentää neuropsykiatrisista oireista kärsivien muistisairaiden kaatumisriskiä, kertoo Helsingin yliopiston tutkimus. Liikunta auttaa myös saavuttamaan omia tavoitteita, ovat ne vaikka tuolilta ylös pääseminen, kaupassa käynti tai mökillä puuhailu.
Muistisairaita on harmaantuvassa Suomessa jo yli 190 000. Muistisairaudet eivät tuo tullessaan vain muistin heikentymistä vaan myös neuropsykiatrisia oireita jossain vaiheessa lähes kaikille sairastuneille. Tavallisimpia ovat masennus, levottomuus, ahdistuneisuus, apatia, näkö- ja kuuloharhat sekä harhaluulot.
– Oireet lisäävät riskiä kaatumisille ja vammoille, tähdentää tutkimusta tehnyt yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri Hanna-Maria Roitto.
Erityisesti aistiharhat, harhaluulot, levottomuus ja ärtyneisyys lisäävät kaatumisriskiä. Sen sijaan masennus, ahdistus ja apatia eivät tutkimuksen mukaan olleet yhteydessä riskiin. Neuropsykiatriset oireet osoittautuivat itsenäiseksi riskiksi kaatumisille.
Vammat melko yleisiä
Helsingin yliopiston tutkijaryhmä selvitti neuropsykiatristen oireiden ja kaatumisten yhteyttä kotona ja pitkäaikaishoidossa asuvilla ikäihmisillä Helsingissä. Lisäksi kartoitettiin liikunnan vaikutusta kaatumisriskiin.
Tutkittavien keski-ikä oli 78– 84 vuotta neljässä eri aineistossa. Tutkimuksista on julkaistu vertaisarvioituja artikkeleita kansainvälisissä geriatrian alan julkaisuissa.
Pitkäaikaishoidon 532 asukkaalla todettiin vuoden aikana kaikkiaan runsaat 600 kaatumista, jotka johtivat 121 vammaan ja 20 murtumaan. Kaatumiset ja vammat lisääntyivät neuropsykiatristen oireiden vaikeutuessa.
– Neuropsykiatriset oireet pitäisi ottaa huomioon, kun arvioidaan muistisairaan kaatumisriskiä. Liikunnalla puolestaan voidaan vähentää riskiä.
Multitasking osana harjoittelua
Liikunnan vaikutusta selvitettiin noin 180 kotona asuvalla muistisairaalla. Vuoden pituisen harjoittelun todettiin vähentävän selvästi neuropsykiatrisiin oireisiin liittyvää kaatumisriskiä. Liikunta sisälsi voima-, tasapaino- ja kestävyysharjoittelua.
– Harjoitteluun kuului myös multitaskingia eli monen asian tekemistä yhtä aikaa. Taustalla tässä on se, että muistisairailla vaikeutuu asioiden tekeminen samanaikaisesti. Esimerkiksi keskustelu on vaikeaa, jos samaan aikaan kävelee.
Liikunnan ansiosta osallistujien kaatumisriski ei noussut, vaikka neuropsykiatriset oireet olisivat lisääntyneet. Näin hyvin ei käynyt verrokkiryhmällä, joka ei osallistunut kuntokuuriin.
Tutkimus neuropsykiatrisista oireista ja kaatumisista on osa Roiton väitöskirjaa, joka tarkastetaan Helsingin yliopistossa 28. elokuuta.
Muista väitöksen osatutkimuksista selviää esimerkiksi se, että psyykenlääkkeiden käyttö on vähentynyt 14 viime vuoden aikana vanhainkodeissa Helsingissä. Samalla kuitenkin keskushermostoon vaikuttavia kipulääkkeitä käytetään yhä enemmän pitkäaikaishoidossa.
Omaa tavoitetta etsimässä
Fysioterapeutti Maria Pentti Helsingin kaupungin geriatrian poliklinikalta näkee läheltä liikunnan myönteisiä vaikutuksia. Esimerkiksi alaraajojen vahvistaminen lisää tasapainoa, liikkuminen helpottuu ja liikkeen laatu paranee. Muistijumppa puolestaan voi helpottaa neuropsykiatrisia oireita.
– Suorituskykytesteillä seurataan, parantaako kuntoutus oikeasti fyysistä toimintakykyä. Jos liikunnasta huolimatta tulokset eivät parane, ongelma voi olla muualla, kuten heikossa ravitsemuksessa.
Pentin työhön kuuluu etäkuntoutusta videoyhteyden välityksellä. Tiiviiseen kuntoutusjaksoon kuuluu 2–3 sessiota viikossa.Kuntoutujien lähtötilanne, toiveet ja vahvuudet vaihtelevat. Joku nauttii hikijumpasta, toinen saa enemmän virtaa sosiaalisesta kanssakäymisestä esimerkiksi muistiryhmässä.
Tärkeintä Pentin mukaan on löytää kunkin oma motivaatio pelkkien jumppaohjeiden antamisen sijasta. Tavoitteena voi olla vaikka tuolilta nousun helpottuminen, mökille pääseminen tai kotitöiden tekeminen. Eräälle kuntoutujalle oli tärkeää päästä ulos ihailemaan kukkia. Muutostoiveita on hyvä lähteä etsimään rauhassa.
– Vaarana tässä hektisessä ajassamme on jopa tippua palvelujen piiristä, jos muistisairautta sairastava ei osaa heti määritellä tavoitteitaan.Kotiharjoittelussa asiakasta auttavat usein läheiset tai kotihoito. Muuta tukea tarjoavat esimerkiksi seniorikeskusten ryhmät, kaupungin fysioterapeutit ja liikuntapalvelut sekä Muistiliitto.