Kaikkien aikojen parhaana mieshiihtäjänä pidetty Björn Dählie rohmusi 1990-luvulla mykistävään tyyliin arvokisamitaleita. Norjalainen joutui kuitenkin lopettamaan uransa karvaasti.
Dählie takoi 1990-luvulla menestystä, joka haki vertaistaan ja herätti Suomessa vihastusta. Norjalainen on yhä 29 arvokisamitalillaan kaikkien aikojen menestynein mieshiihtäjä. Maailmanmestaruuksia Dählie saavutti yhdeksän, olympiakultia kahdeksan ja lisäksi hän voitti kuusi kertaa maailmancupin kokonaiskilpailun.
Dählien liitoa puolsivat etenkin hurjat hapenotto-ominaisuudet – hänen hapenottokyvykseen mitattiin maailmanennätysluokkaa olleet 96 millilitraa painokiloa kohti minuutissa. Fysiologi Erlend Hemin mukaan tulos olisi luultavasti ollut yli sadan, jos mittaus olisi suoritettu Dählien kovimmassa kunnossa.
Dopingepäilyksiltäkään Dählie ei ole välttynyt. Vuonna 2013 julkaistun SVT:n dokumentin mukaan Thunder Bayn MM-hiihdoissa 1995 ja Lahden maailmancupissa 1997 useilla silloisilla huippuhiihtäjillä havaittiin poikkeuksellisen korkeita veriarvoja, ja näiden urheilijoiden joukkoon lukeutui norjalaistähti Dählie, jolle kirjattiin hemoglobiinilukemat 170 ja 175. Asiantuntijoiden mukaan dokumentissa esitetyt poikkeuksellisen korkeat veriarvot olivat selitettävissä vain kielletyillä menetelmillä.
Dählie itse väitti, etteivät hänestä esitetyt veriarvot olleet oikeita. Hän on jyrkästi kiistänyt dopingin käytön, eikä ole toisaalta kärähtänyt siitä.



