Suomalaisten vihaama hiihtolegenda joutui lopettamaan ennen aikojaan – elämän suurin virhe tapahtui miljardibisneksen kanssa: "Olin antanut lupaukseni"
5:35Mistä Norjan menestys talviurheilussa johtuu? Tulosruutu selvitti asiaa maaliskuussa 2018.imago sportfotodienst/ All Over Press
Kaikkien aikojen parhaana mieshiihtäjänä pidetty Björn Dählie rohmusi 1990-luvulla mykistävään tyyliin arvokisamitaleita. Norjalainen joutui kuitenkin lopettamaan uransa karvaasti.
Dählie takoi 1990-luvulla menestystä, joka haki vertaistaan ja herätti Suomessa vihastusta. Norjalainen on yhä 29 arvokisamitalillaan kaikkien aikojen menestynein mieshiihtäjä. Maailmanmestaruuksia Dählie saavutti yhdeksän, olympiakultia kahdeksan ja lisäksi hän voitti kuusi kertaa maailmancupin kokonaiskilpailun.
Dählien liitoa puolsivat etenkin hurjat hapenotto-ominaisuudet – hänen hapenottokyvykseen mitattiin maailmanennätysluokkaa olleet 96 millilitraa painokiloa kohti minuutissa. Fysiologi Erlend Hemin mukaan tulos olisi luultavasti ollut yli sadan, jos mittaus olisi suoritettu Dählien kovimmassa kunnossa.
Dopingepäilyksiltäkään Dählie ei ole välttynyt. Vuonna 2013 julkaistun SVT:n dokumentin mukaan Thunder Bayn MM-hiihdoissa 1995 ja Lahden maailmancupissa 1997 useilla silloisilla huippuhiihtäjillä havaittiin poikkeuksellisen korkeita veriarvoja, ja näiden urheilijoiden joukkoon lukeutui norjalaistähti Dählie, jolle kirjattiin hemoglobiinilukemat 170 ja 175. Asiantuntijoiden mukaan dokumentissa esitetyt poikkeuksellisen korkeat veriarvot olivat selitettävissä vain kielletyillä menetelmillä.
Björn Dählie saavutti hopean ja pronssin uransa viimeisistä arvokisoista, Ramsaun MM-hiihdoista 1999.imago sportfotodienst/ All Over Press
Dählie itse väitti, etteivät hänestä esitetyt veriarvot olleet oikeita. Hän on jyrkästi kiistänyt dopingin käytön, eikä ole toisaalta kärähtänyt siitä.
Dählie aikoi palata – toisin kävi
Dählien hiihtomenestys jäi 1990-luvulle, sillä hän joutui päättämään uransa ennen suunniteltua. Norjalainen kaatui kesällä 1999 rullasuksiharjoituksissa, ja alaselkävaivat äityivät niin pahoiksi, että Dählie joutui leikkaukseen marraskuussa.
– Minulla on selässä välilevyn pullistuma ja se vaivaa minua hiihtäessäni, Dählie kertoi 20 vuotta sitten Tulosruudussa julkaistussa Norjan TV2:n haastattelussa.
Dählien mielessä oli tuolloin vahvasti uran jatkaminen.
– Onhan tämä tietysti surkeaa, mutta tässä tilanteessa katson, että tämä on paras ratkaisu, jotta pääsen nopeasti takaisin ladulle, Dählie totesi.
Björn Dählie (oik.) keskustelemassa Norjan hiihtotähden Johannes Hösflot Kläbon kanssa joulukuussa 2017.imago/Geisser/ All Over Press
Dählie oli toistellut halua palata olympiavoittajaksi Salt Lake Cityssä 2002, mutta norjalainen joutui vuonna 2001 myöntämään lopulta karut realiteetit: huippu-ura oli ohi.
– Olen odottanut pitkään päätöksen kanssa. Nyt ymmärrän, ettei minulla ole mahdollisuuksia palata siinä kunnossa, mikä mahdollistaisi kultamitalin Salt Lake Cityssä, Dählie sanoi tuolloin tiedotusvälineille.
"Elämäni suurin virhe"
Dählie, 52, on kuitenkin sittemminkin menestynyt elämässään – liike-elämän puolella. Norjalainen talouslehti Dagens Näringsliv uutisoi kaksi vuotta sitten, että Dählie oli ansainnut urheilu-uransa päättymisen jälkeen yli 40 miljoonaa euroa.
Dählie perusti jo 2000-luvun vaihteessa tuottoisaksi osoittautuneen investointiyrityksen ja lähti mukaan myös vaatebisnekseen omaa nimeään kantaneella tuotemerkillä. Sveitsiläisen Odlo hankittua oikeudet Dählie-logon käyttöön vuonna 2001 sai norjalaislegenda kaupasta 1,2 miljoonan korvauksen.
Vaikka Dählie on lyönyt sijoitusbisneksillä kelpo tavalla leiville, hän on ehtinyt harmitella yhtä ratkaisuaan. Dählien metsästyskaveri, liikemies Öivind Tidemandsen halusi 2000-luvun vaihteessa hypätä myös urheiluvälinebisnekseen ja pyysi Dählietä uuteen yritykseen omistajaksi. Dählie kuitenkin kieltäytyi, ja Tidemandsen päätyi perustamaan kauppaketjun veljensä kanssa.
– Tuohon aikaan moni entinen huippu-urheilija perusti urheiluvälinekaupan, mutta me päätimme Vegard Ulvangin kanssa, että emme seuraa heidän jälkiään. Lupasimme toisillemme olla perustamatta urheilukauppaa, Dählie kertoi SAS-lentoyhtiön asiakaslehden Scandinavian Travelerin haastattelussa.
– Olisin voinut olla mukana menestystarinassa, mutta olin antanut lupaukseni Ulvangille. Se oli elämäni suurin virhe – yrityksen nimeksi tuli XXL ja sen pörssiarvo oli jossain vaiheessa 1,4 miljardia euroa, Dählie jatkoi.
Dählie on nykyisin mukana vaatebisneksessä Dählie-nimeä kantavassa yrityksessä, joka on tehnyt yhteistyötä Norjan hiihtoliiton kanssa. Yritys valmisti Norjalle esimerkiksi Pyeongchangin talviolympialaisten asut.
