Suomalaisten turvattomuuden tunne on lisääntynyt – kirkkoon luotetaan entistä enemmän

Mikä?

Kansan arvot -tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten nuorten ja aikuisten arvojen ja toiminnan välistä suhdetta ja niissä tapahtuvaa muutosta.

T-Media Oy:n sähköiseen tutkimukseen vastasi yhteensä 3002 suomalaista.

Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 15–74-vuotiaat suomalaiset.

Kansan arvot -tutkimus on julkaistu vuosittain vuodesta 2013.

– Tällä hetkellä on monta yhtäaikaista tapahtumaa ja kaikki vahvistavat toisiaan. On ollut eurokriisi ja maailmanpolitiikan tapahtumissa suurvaltasuhteet ovat kärjistyneet. Lisäksi Ukrainan kriisi, Syyrian sota ja valtava pakolaisaalto lisäävät samanaikaisesti turvattomuuden tunnetta. Kun maailman merillä tuulee ja puhaltaa, silloin tietysti haetaan turvaa sieltä lähiympäristöstä, arvioi tutkimuksen tehneen T-Media Oy:n toimitusjohtaja Harri Leinikka.

Tutkimuksessa mitattiin myös suomalaisten luottamusta yhteiskunnallisiin tahoihin. Eniten luottamusta herättivät suomalainen koulutusjärjestelmä ja poliisi. Sote-aluekeskustelu ei ole vienyt uskoa suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään, johon luotetaan myös edelleen vahvasti.

Pettymys poliittiseen järjestelmään on puolestaan syventynyt. Viime vuonna hallituksen ja eduskunnan luottamus nousivat sijolle 10. ja 11., tänä vuonna molemmat putosivat pykälän verran.

– Hallituksen luottamus on vuodessa tippunut hurjasti. Nyt jos koskaan olisi ollut tarvetta yhteiskuntasopimukselle, se olisi varmasti tuonut kansalaisille turvallisuuden tunnetta, Leinikka sanoo.

Perinteet tuovat turvaa

Tutkimuksen yllätysnousija on kirkko, joka kasvatti luottamustaan viime vuodesta kuusi prosenttiyksikköä. 46 prosenttia vastanneista pitää kirkkoa erittäin tai melko luotettavana tahona.

– Kun turvattomuuden tunne on lisääntynyt, kirkosta haetaan tukea ja se tarjoaa traditioita kansan arkeen, Leinikka sanoo.

Samaan yhtyy myös Helsingin Kannelmäen seurakunnan kirkkoherra.

– Kyllähän se tietysti huolestuttaa, että synkkiä uutisia tulee maailman joka puolelta. Oikeastaan niitä hyviä uutisia on aika harvassa ja se aiheuttaa ihmisillä sitä turvattomuutta, kirkkoherra Sakari Enrold sanoo.

Helsingin Kannelmäen seurakunnassa kirkon luottamuksen lisääntyminen on havaittu muun muassa vapaaehtoistyöntekijöiden määrän kasvuna.

– Halutaan tehdä hyvää ja vaikuttaa itse asioihin. Itse olen kauan miettinyt, mahtaisiko tämä elämä mitä eletään näkyä siinä, että kirkko nousee taas niin kuin viime laman aikana kävi, Enrold pohtii.

Kirkkoherran mukaan seurakunta pyrkii entistä lähemmäs tavallisen ihmisen arkea ja myös suomalaisten taloudellinen tilanne on vaikuttanut seurakunnan toimintaan.

– Huomasimme jo muutama vuosi sitten toreilla ollessamme, että ihmisillä on nälkä. Aloitimme soppatykkiprojektin ja ruoan jakelun, mikä on hyvin konkreettinen kannanotto meidän puolestamme siihen, että haluamme olla katukuvassa mukana. Ruoka-apua menisi varmaan niin paljon kuin sitä pystyttäisiin jakamaan, Sakari Enrold kertoo.