Lähes joka toinen suomalainen kannattaa kuuden tunnin työpäivää – kysely selvitti keinot, joilla työllisyys saadaan kuntoon: havainto suomalaisten epäitsekkyydestä yllätti

– Solidaarisuus on koronayhteiskunnassa aika korkeassa kurssissa. Tämä on kiinnostavaa. Jos katsotaan pidemmällä perspektiivillä. Vielä 2015 veronmaksuhalukkuus oli paljon heikommissa kantimissa ja se on siitä lähtien tasaisesti noussut.

– Eli voisi päätellä, että parempina aikoina ihmiset kokevat tulevansa toimeen enemmän omillaan ja sitten taas kriisin tai taloudellisen taantuman lähetessä havaitaan, että julkinen sektorimme, verovaroin ylläpidetyt palvelut ovat sellainen tuki ja turva, jota kukin saattaa elämässä tarvita. 

– Lisäksi 44 prosenttia on sitä mieltä, että tarvitaan uusia yritystukipaketteja. 

Satsauksia toivotaan osatyökykyisiin ja paikalliseen sopimiseen

Työllisyyttä nostavista toimista eniten kannatusta saa kannatusta toisen asteen opintojen maksuttomuus ja Ruotsin mallin mukainen osatyökykyisten työttömien työllistämisen tukemiseksi perustettava julkisesti hallinnoitu konserni.

– Tämä konserni etsisi työpaikkoja ja sparraisi työttömiä. 70 prosenttia tukee tällaista toimintatapaa.

Lisäksi työehtojen ja palkkojen laajempaa paikallista sopimista kannattaa kuusi kymmenestä suomalaisesta.

– Ja varmasti paikallinen sopiminen tulee jatkossa olemaan yksi keskeinen avain työmarkkinoiden ja työllistämisen uudistamiseen. 

– On kiinnostavaa havaita, että sellaista yleistä mielipideilmastoa ei juurikaan vallitse, jossa kaikki huutaisivat vain "EI" ja pidettäisiin tiukasti kiinni saavutetuista eduista. 

Suhde velkaantumiseen yllätti

Wass pitää yllätyksenä monien suomalaisten suhtautumista valtion velkaantumiseen.

– Kolmasosa suomalaisista on sitä mieltä, että valtion velka ei ole niin korkealla tasolla, että se vaatisi erityisiä menoleikkauksia velkaantumisen hillitsemiseksi. Tämä on yllättävää etenkin siitä näkökulmasta, että kuinka korkeaa kriisitietoisuutta velkaantumisesta julkisuudessa esiintyy. Kansalaiset eivät ole asiasta yhtä huolestuneita.

– Siihen on usempi syy: näemme, että velkaantumista tapahtuu kaikkialla kilpailijamaissakin, ja toisaalta koronakriisin myötä velkaantumisen mittakaava on saanut ihan uuden mittakaavan – puhutaan, että miljardi on uusi miljoona, ja vaikka velkaantumisaste on noussut dramaattisesti, niin mitään erityisen hälyttävää ei ole tapahtunut. 

– Poliitikkojen voi olla koronakriisin myötä vaikeampi saada enää sitä viestiä läpi, että "velkaantuminen on tikittävä aikapommi". 

"Työ ajatellaan laajemmasta näkökulmasta kuin vain ansiotyönä"

Liki puolet suomalaisista (45 %) kannattaa siirtymistä kuuden tunnin työpäivään.

– Taustalla on monta tekijää. Osittain se, että asiaan liittyvistä kokeiluista on saatu positiivisia kokemuksia. Lisäksi on automatisaatio, robotisaatio ja tarvetta sellaiselle määrälle työvoimaa ei ehkä enää tulevaisuudessa ilmene.

– Toisaalta yleinen vapaa-ajan arvostus on lisääntynyt. Työ ajatellaan laajemmasta näkökulmasta kuin vain ansiotyönä eli ihmiset saattavat haluta käyttää enemmän aikaa vapaaehtoistyöhön, yleishyödylliseen toimintaan ja opiskeluun. 

Olisiko kuuden tunnin työpäivä uhka Suomen taloudelle?

– Tämä ehdotus on pikemminkin pidemmän tähtäimen skenaario kuin mikään konkreettinen ratkaisu tällä hetkellä työllisyysasteen nostamiseen. Mutta on tärkeää, kun mietimme toimia rakenteellisia uudistuksia, niin otetaan laajamittaisesti erilaisia instrumentteja käyttöön eikä ajatella vain pelkästään lyhyen aikavälin mahdollisia keinoja. 

Sen sijaan työajan pidennykset saavat suomalaisilta tyrmäyksen.

– Tämä heijastelee varmasti Sipilän hallituksen kiky-paketteja ja on näkemys siitä, että se on suunta, johon ei haluta Suomessa enää mennä, arvioi Wass.