Suomalaisnuorten talousosaaminen loistaa Pisa-tuloksissa, mutta yksi asia huolettaa asiantuntijaa – "Samassa koulussa voi olla hyvin korkean ja matalan tason osaajia"

Suomalaisnuorten talousosaaminen keskimäärin vahvaa, mutta kotitaustan vaikutus on suuri 1:57
Suomalaisnuorten talousosaaminen keskimäärin vahvaa, mutta kotitaustan vaikutus on suuri.

Tänään julkaistut Pisa-tutkimustulokset suomalaisnuorten talousosaamisesta ovat pääosin positiivista luettavaa. Ensimmäistä kertaa mittauksen tässä osassa mukana ollut Suomi sijoittui OECD-maiden vertailussa toiseksi Viron jälkeen.

Yksi seikka tuloksissa kuitenkin huolettaa nuorten talousosaamiseen työssään keskittyvää Jenni Järvelää.

– Meillä on koulujen sisäisiä eroja eli samassa koulussa on hyvin korkean talousosaamisen nuoria, mutta myös matalan tason osaajia. Tuloksissa näkyy, että nuoren sosioekonominen tausta vaikuttaa hänen talousosaamiseensa, Talous ja nuoret TAT:n toimitusjohtaja Järvelä sanoo.

EK-taustainen Talous ja nuoret TAT auttaa nuoria kehittämään talous- ja työelämätaitojaan sekä kannustaa yrittäjyyteen. Järvelän mukaan nuoren taloustaidot vaikuttavat pärjäämiseen myös myöhemmin elämässä.

– Kyllä jokaisen nuoren pitäisi saada riittävät talousosaamisen taidot, jotta voi elää hyvää elämää ja tekemään fiksuja talouspäätöksiä omassa elämässään.

Talousosaamista myös pankkialan asiantuntijoiden johdolla

Järvelän mukaan monet pankit kantavat Suomessa kortensa kekoon nuorten talousosaamisen kehittämiseksi. Niin myös Nordea, joka tarjoaa kouluille talousaiheisia työpajoja. Tänään vuorossa olivat Raision Kuloisten koulun neljäsluokkalaiset, joille etänä työpajaa yhdessä muutaman kollegansa kanssa veti Ahti Kilpeläinen.

– Oppilaille opetetaan talouslukutaitoa. Olemme nähneet sen, että ihmisten talouslukuosaaminen kaipaa kehittämistä. Näin aloitetaan heti nuoresta pitäen, Nordean yhteiskuntavastuuhankkeiden asiantuntija kertoo.

Työpajassa käytiin oppilaiden kanssa läpi muun muassa arkisten asioiden hintoja ja säästämistä. Tänään työpajassa opittiin muun muassa, miten esimerkiksi jäätelön hinta vaihtelee riippuen sen ostopaikasta.

– Opin ainakin tavaroiden hintoja ja mistä voi ehkä hankkia paremmalla hinnalla, neljäsluokkalainen Petrus Pulkkinen kertoo tunnin jälkeen.

Muidenkin oppilaiden mielestä tunnista oli hyötyä. Ahti Kilpeläisen mukaan oppilaat ovat useimmiten yllättyneitä Linnanmäen rannekkeen kalleudesta, mutta tänään yllättivät muut asiat.

– Olisin veikannut joitain tavaroita vähän kalliimmiksi. Yllättävin oli ehkä polkupyöräkypärä, Aaro Luomala sanoo.

Sofia Hakasta taas yllätti Jopo-polkupyörän hinta, noin 350 euroa.

Myös kodeilla vastuu talouden opettamisesta

Jenni Järvelä kertoo, että tällä hetkellä on käynnissä Suomen pankin johtamana kansallisen talousosaamisen strategiatyö. Siinä pohditaan keinoja suomalaisten osaamisen parantamiseen entisestään.

– Uskon, että nämä Pisa-tulokset luetaan siellä hyvin tarkkaan ja mietitään, miten heikoimpia tuloksia voidaan parantaa ja tasata eroja, Järvelä sanoo.

Hänestä yksi mahdollisuus voisi olla talousasioiden tuominen vahvemmin osaksi opettajakoulutusta.

– Opettajat opettavat taloutta, mutta heidän ei ole pakko koulutuksessaan sitä opiskella. Varmasti myös opettajat saisivat näin paremmat valmiudet.

Järvelä kuitenkin painottaa Pisa-tulosten kertovan, että talousopetus on Suomessa jo nyt korkeatasoista. Ja vastuu taitojen kehittämisestä on myös kodeilla.

– Rahasta pitäisi puhua lasten kanssa. Ja nuorten kanssa miettiä, millaista tulevaisuutta he haluavat elää ja millaisia taloustaitoja se vaatii, Järvelä sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat