Suomalaiskätilö, Jaana, auttaa kriisialueella Bangladeshissa – Synnytyssairaala nousee pellolle: "Siellä tulee olemaan kiireisintä"

Reilu viikko sitten kriisialueelle lähti Suomesta yksitoista avustustyöntekijää, lääkäreitä, kätilöitä ja sairaanhoitajia. Yksi heistä on kätilö Jaana Laine.

– Tämä on valtava humanitäärinen kriisi. Meillä on jo valtava halu päästä työhön, tarve antaa motivaatiota, Laine kertoo.

Avunanto toteutetaan yhteistyönä Norjan Punaisen Ristin kanssa, Bangladeshin Punaista Puolikuuta tukien. Avustustyöntekijöitä on yhteensä noin 30, Suomen lisäksi Norjasta, Kanadasta, Tanskasta, Sveitsistä ja Islannista. Katastrofirahastosta on myönnetty 500 000 euroa pakolaiskriisin hoitamiseen. Myös Suomen ulkoministeriö on tukenut hanketta. 

– Syyskuun puoliväliin mennessä yli 15 000 perhettä eli noin 75 000 ihmistä on saanut ruoka-apua ja 5 500 ihmistä on saanut terveyspalveluita liikkuvilta lääkintäyksiköiltä. Lisäksi tuhansille perheille on jaettu peittoja, hyttysverkkoja, vesikanistereita sekä hygienia- ja keittiötarvikepaketteja, kertoo terveydenhuollon neuvonantaja Rea Noponen Suomen Punaisesta Rististä SPR:n verkkosivuilla.

Ihmiset odottavat apua rakentamissaan väliaikaissuojissa

Cox’s Bazarin alueelle alkoi elokuun lopun jälkeen virrata Myanmarista pakolaisia. Tällä kokonaisarvio pakolaisten määrästä on yhteensä jo 550 000.

– Arvioiden mukaan rajalla odottaisi vielä sadasta kahteensataantuhanteen ihmistä. Myanmarista Cox’s Bazariin vie yksi pieni tie, jonka varrelle ihmiset ovat rakentaneet pressuista telttoja. Koko tie on täynnä majoja, Jaana Laine huokaa.

Pääosin paenneet ovat naisia ja lapsia. He tarvitsevat ruokaa, puhdasta vettä, suojaa, perustarvikkeita ja terveyspalveluita. Pakolaisten joukossa on myös sairaita ja loukkaantuneita. Huonot asumisolosuhteet ja puutteellinen sanitaatio lisäävät tarttuvien tautien riskiä. Alueella on yhteensä ihmisiä noin 1,2 miljoonaa.

Kumipuuviljelmälle kasvaa sairaala

Sairaalaa ei avustustyöntekijöiden saapuessa paikalla ollut. Vanhalle kumipuuviljelmälle on osoitettu paikka, jossa pystyy olemaan vähän varjossa ja sinne rakennetaan tiloja teltoista.  

– Sairaalasta tulee löytymään poliklinikka, leikkaus- ja synnytyssali sekä vuodeosastot naisille, miehille ja lapsille, Jaana kertoo ja mieltää, että synnyttäjien osasto tulee olemaan kiireisin.

Rakentamista on tehnyt haasteellisemmaksi poikkeuksellisen voimakkaat monsuunisateet ja niiden aiheuttamat tulvat. Nyt paikalle on kuitenkin saatu soraa ja uusi sairaala nousee kriisin avuksi. Tiloihin rakennetaan vesisäiliö ja sähkö tuodaan generaattorilla. Valmistumisen jälkeen avustustyöntekijät muuttavat itsekin sairaalan alueelle telttoihin.

Tarkoituksena on, että sairaala ei jää väliaikaiseksi.

– Pyritään siihen, että sairaala jää ja paikallinen henkilökunta ottaa vastuun. Annamme myös siihen apua ja tukea. Olemme täällä alkuun laittamassa, että ihmiset saavat apua.

Avustustyöntekijöiden joukko on nimeltään Emergency Response Unit. Tavanomaisesti yksikkö on paikalla noin neljä kuukautta, tilanteen mukaan.

– Miten avustuskohteessa on mahdollisuus ja tarve jatkaa. Henkilökunta viipyy yleensä noin yhden kuukauden ajan, Jaana Laine kertoo.

Yksi komennus kestää yleensä noin kuukauden, jonka jälkeen paikalle lähetetään seuraava rotaatio avustustyöntekijöitä. SPR lähettää Bangladeshin sairaalaan lisää avustustyöntekijöitä ensi viikolla. 

Haastava, mutta palkitseva komennus

Bangladesh on Jaana Laineen kolmas komennus ulkomaille ja hän on tehnyt SPR:lle töitä myös Suomessa. Kätilönä Jaana on ehtinyt toimia jo kaksikymmentä vuotta.

– Halusin nähdä omaa työtäni eri perspektiivistä. SPR antoi tähän hienon mahdollisuuden. Näkee elämää ja ihmisiä eri näkökulmasta. Samalla haastaa myös itseään.

Laineella on Lohjan sairaalassa vakituinen työ. Jaana on myös erityisen iloinen, että omassa sairaalassa tuetaan sekä humanitääristä työtä ja siihen mukaan lähtemistä. Opit Suomesta pystyy hyödyntämään SPR:n työkomennuksilla.

– Palkitsevinta tässä on ihmiset ja tyytyväisyys siihen, että halutaan tulla auttamaan ja välitetään. Henkilökohtaisesti palkitsevaa on, miten on pärjännyt ja kiitollisuus tästä tekemisestä.

Laineelle humanitäärinen työ antaa jaksamista ja perspektiiviä omaan työhön.

– Sekä ottaa että antaa, Jaana toteaa.

Äänen lämmöstä kaikuu, että avun antaminen antaa myös antajalleen.