Suomalaiset pääsevät kansainvälisesti katsoen poikkeuksellisen kattavasti näkemään omat terveystietonsa. Jo nyt suurin osa potilasdokumenteista menee automaattisesti nähtäville Omakanta-verkkopalveluun.
Jo puolet suomalaisista käyttää Omakantaa, jossa voi reseptien uusimisen lisäksi tarkastella omia terveystietojaan, kuten diagnooseja, potilaskertomuksia, lähetteitä, laboratorio- ja röntgentuloksia sekä lääkärintodistuksia.
– Suomi on maailman huippua siinä, kuinka laajalti kansalaiset pääsevät käsiksi omiin terveystietoihinsa. Esimerkiksi Ruotsissa maakäräjät määrittelevät alueellisesti, millaisia potilastietoja asukkaille näytetään. Meillä kansalaisille halutaan taata mahdollisimman pitkälle pääsy samoihin tietoihin kuin ammattilaisille, luonnehtii johtava asiantuntija, terveydenhuollon erikoislääkäri Vesa Jormanainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:stä.
Hänen mukaansa Omakannan suosio osoittaa, että se vastaa kansalaisten tarpeisiin.
– Siitä on tullut osa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää, jota käytetään kasvokkaisten hoitokäyntien ja puhelinaikojen täydentäjänä.
Käyttö kasvaa kohisten
Kansalliseen terveysarkisto Kantaan kuuluvan Omakannan käyttöluvut ovat olleet kovassa kasvussa varsinkin viime vuosina. Vuonna 2010 perustettuun asiointipalveluun oli kirjauduttu marraskuun loppuun mennessä runsaat 68 miljoonaa kertaa.
Reseptien uudistamispyyntöjä oli tehty Omakannassa 8,6 miljoonaa kertaa. Pyyntöjä on voinut tehdä sähköisesti neljän vuoden ajan. Nykyisin neljännes kaikista uusimispyynnöistä tehdään Omakannan kautta.
Omakantaan on myös kirjattu runsaat puoli miljoonaa elinluovutustestamenttia ja noin sata tuhatta hoitotahtoa, Kelasta kerrotaan.
Eniten Omakantaa käyttivät viime vuonna Kempeleellä, Limingassa ja Muhoksella asuvat. Hieman yllättäen myös yli 65-vuotiaista reilusti yli kolmannes on käyttänyt Omakantaa, selviää palvelun käytöstä tehdystä tutkimuksesta.
Marraskuussa Finnish Journal of eHealth and eWelfare -lehdessä julkaistun tutkimuksen ovat tehneet THL, Helsingin yliopistollinen sairaala Hus sekä Tampereen ja Helsingin yliopistot.
Puhelut lääkäreille vähenevät
Omakannan palvelut ovat monipuolistuneet vaiheittain. Palvelun käyttö laajenee edelleen, kun huoltajat pääsevät näkemään siellä myös 10–17-vuotiaiden lastensa tiedot ja voivat hakea uusintaa heidän resepteilleen. Ikäraja on nyt 10 vuotta. Nuoren päätöskyky ja tahto kuitenkin vaikuttavat tietojen antamiseen huoltajille. Myös sosiaalipalvelujen asiakastiedot ovat tulossa Omakantaan.
Jatkossa todennäköistä on, että potilaat tarkistavat Omakannasta yhä useammin myös laboratoriotuloksiaan ja jatkohoito-ohjeita sen sijaan, että pitäisi varata puhelinaikoja lääkärille. Sähköisten palveluiden avulla säästyy esimerkiksi matkakustannuksia.
– Terveydenhuollon ammattilaiset ovat alkaneet hyödyntää palvelua yhä enemmän vuorovaikutuksessa potilaiden kanssa, arvioi ylilääkäri Anu Niemi THL:stä.
Hän mainitsee, että Omakanta on vaatinut ammattilaisilta huomion kiinnittämistä teksteihinsä. Esimerkiksi diagnooseja on tarpeen kirjoittaa selkokielellä, jotta potilaat ymmärtävät niitä.