Digitaalisia palveluita kehitetään nyt kaikilla hyvinvointialueilla, mutta palvelut ovat erilaisia ja eritahtisia.
Osalla hyvinvointialueista toimivat jo digiklinikat, joihin on palkattu omia lääkäreitä ja sairaanhoitajia.
Osalla puolestaan digitaalisten palveluiden kehittäminen on niin alussa, että niillä vasta kilpailutetaan asiointialustaa.
– Hyvinvointialueet kehittävät digitaalisia palveluita itsenäisesti ja jakavat kokemuksia keskenään. Valtakunnallista linjausta digiklinikoista ei ole, mutta erilaisia linjauksia digitalisaation edistämiseksi on olemassa, kertoo Suomen kestävän kasvun ohjelman hankejohtaja Niina Haake Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).
Lue myös: Suojelupoliisi varoittaa terveyspalveluita kiinalaislaitteista – suomalaisten tiedot saattavat vuotaa Kiinaan
Kun hyvinvointialueiden sote-palveluita digitalisoidaan, asiakkaan palveluissa se voi näkyä esimerkiksi ajanvarauksessa.
Myös omien tietojen tarkistaminen ja uusien tietojen syöttäminen sähköisesti on jo yleisesti käytössä.
Digitaalisuus mahdollistaa myös viestien lähettämisen ammattilaisille.
Digitaalisissa terveyspalveluissa on myös yhä enemmän omahoito-ohjeita ja valmennuksia.
Suomessa on lisäksi valtakunnallisia digitaalisia terveyspalveluita, kuten Omaolo-oirearviointi.
Koronaviruspandemian alkuvuosina tutuksi tuli myös valtakunnallinen koronaoirepalvelu.
Uusia toimenkuvia terveydenhoitoon
THL:n tekemän selvityksen mukaan yli 35 prosenttia suomalaisista on käyttänyt digitaalisia sosiaali- ja terveyspalveluita viimeisen vuoden aikana.
Sähköinen asiointi terveyspalveluissa on lisääntynyt kymmenen prosenttiyksikköä kolmen viime vuoden aikana.
Etäyhteyksien välityksellä digitaalisesti voidaan toteuttaa paljon hoitoon kuuluvia asioita tai ainakin ohjata oikeaan hoitopaikkaan.
Lue myös: Kelassa halutaan lisätä yksityistä terveydenhoitoa – näin vastaa ministeri
Haaken mukaan vielä ei ole kansallista kokonaiskuvaa ja tilastoja siitä, miten digitaalisten palveluiden lisääntyminen on vaikuttanut hoitojonoihin.
– On todella kiinnostavaa nähdä, mikä vaikutus niillä on hoitojonoihin. Esimerkiksi puhelinpalveluiden käyttö ei välttämättä alkuun vähene, kun digitaalisia palveluita lisätään, sanoo Haake.
Digitaaliset terveyspalvelut ovat tuoneet terveydenhoitoon uusia toimenkuvia, kun digitaalisia kanavia käyttävien terveydenhuollon ammattilaisten määrä kasvaa.
Haaken mukaan Suomessa on vielä vähän ammattilaisia, jotka tekevät työtä pelkästään digitaalisilla vastaanotoilla.
Suurin osa tekee sitä perinteisen hoitotyön rinnalla.
Palvelun suosio yllätti Itä-Uudellamaalla
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella aloitti syyskuun alussa digisotekeskus Hyvä-digi. Palvelun suosio yllätti työntekijät.
Syyskuun aikana palvelua käytti 1 600 hyvinvointialueen asukasta. Marraskuussa määrä oli jo lähes kaksinkertainen.
Ensimmäisen kolmen kuukauden aikana Hyvä-digi on hoitanut yhteensä noin 7 000:ta potilasta.
– Meillä on ollut suunnitelmissa myös videovastaanottojen järjestäminen säännöllisenä palveluna. Suuren chat-asiakkaiden määrän vuoksi videovastaanottotoimintaa ei vielä ole saatu käyntiin. Yksittäisiä videovastaanottoja olemme kuitenkin kyenneet järjestämään, kertoo Hyvä-digin tiimivastaava Johannes Loukola.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Lue myös: Vakuutusyhtiön työntekijä lähetti asiakkaalle erikoisen viestin – parjasi julkista terveydenhuoltoa
Loukolan mukaan digitaalisesti voi hakeutua hoitoon periaatteessa minkä tahansa vaivan vuoksi.
– Jos emme pysty hoitamaan asiaa itse, pystymme varaamaan asiakkaalle ajan terveysasemalle. Muutaman kerran olemme tilanneet ambulanssinkin paikalle asiakkaan oirekuvauksen perusteella, kertoo Loukola.
Hyvä-digi on kerännyt palautetta käyttäjiltään. Sen perusteella potilaat ovat olleet tyytyväisiä.
Tyytyväisyyskeskiarvo on Loukolan mukaan 4,7, kun korkein mahdollinen arvosana olisi 5.
– Moni asiakkaista käytti palvelua ensimmäistä kertaa ja yllättyi sen nopeudesta ja helppokäyttöisyydestä.
Ihottuma syyniin videovastaanotolla
Itä-Uudenmaan digisotekeskus palvelee kaikkien alueen kuntien asukkaita ja tekee tiivistä yhteistyötä alueen terveysasemien kanssa.
Palvelussa selvitetään mahdollisimman tarkkaan asiakkaan tilanne, jotta hänet voidaan ohjata oikeaan hoitoon.
Palvelu toimii chat-palveluna arkipäivisin 11,5 tunnin ajan ja lauantaisin 5,5 tuntia.
Hyvä-digissä työskentelee kuusi sairaanhoitajaa ja kuusi osa-aikaista lääkäriä. Keskimääräinen jonotusaika on noin viisi minuuttia.
Tyypillinen asiakas on sellainen, joka haluaa uusia reseptin tai on sairastunut äkillisesti.
Chatin avulla on mahdollista hoitaa myös tiettyjä pitkäaikaissairauksia, kuten verenpainetaudin ja kilpirauhasen vajaatoiminnan seurantaa.
– Varsinaista diagnostiikkaa etävastaanotolla ei usein ole mahdollista tehdä. Niissä tilanteissa ohjaamme asiakkaan oikeaan paikkaan. Jotain chatissakin voi kuitenkin arvioida. Esimerkiksi ihottumia voi arvioida chatissa olevan videokameran avulla tai asiakkaan lähettämän kuvan perusteella, kertoo Loukola.
Loukola tutkii terveyspalveluiden digitalisoimista terveystieteiden maisterin tutkinnon lopputyössään.
Digitaalinen palvelu voi nopeuttaa oikean hoidon saamista.
Esimerkiksi kaatumavamman saaneen potilaan kuvantamisen tarve voidaan arvioida chat-vastaanotolla kuvayhteyttä hyödyntämällä, minkä jälkeen potilas ohjataan vastaanotolle.
Toinen vaihtoehto olisi mennä odottamaan terveysasemalle, jossa arvioitaisiin hoidon tarve.
Loukolan mukaan chat-vastaanottoja käyttävät kaikenikäiset.
– Vanhin asiakkaamme on ollut 97-vuotias. Yli 80-vuotiaita meillä asioi päivittäin. Puhelinpäivystystä tarjotaan edelleen, koska on paljon niitä, jotka haluavat hoitaa asiansa vain sitä kautta. Hyvä-digi ei korvaa mitään muita hyvinvointialueen terveyspalveluita, vaan toimii olemassa olevien palveluiden tukena.
Loukola näkee digikehittämisessä paljon mahdollisuuksia.
Palvelussa voisivat olla mukana esimerkiksi sosiaalityöntekijät, fysioterapeutit ja ravitsemusterapeutit.