Suomalaiset ovat oluen ystäviä, mikseivät siis kotimaiset oluet menesty kansainvälisesti? Neljän kaverin porukka aikoo korjata tilanteen: "Ei se mitään rakettitiedettä ole"

Salaman toimitusjohtaja Christian Holmlund kertoo pohtineensa, miksei Suomesta ole noussut kansainvälisesti menestyvää olutbrändiä.

Hän sanoo suoraan, että Salama aikoo tämän tilanteen korjata.

– Tavoitteemme ovat maailman olutmarkkinoilla, sillä kansainvälisyys on meille itsestäänselvyys. Olemme luoneet kontakteja ja verkostoja jo pitkään, ja työ alkaa tuottaa tulosta, kertoo Holmlund artesaanipanimon tiloissa Espoon Bembölessä.

– Pitää vain puhua, viestiä ja viedä, ei se mitään rakettitiedettä ole. Moni arvosteli meitä oudosta erilaisuudesta, kovista puheista ja tavoitteista, mutta anteeksi pyytämällä ei ainakaan menesty ja kansainvälisty.

Ala ei ole helppo

Salaman tuotteita on myynnissä Ruotsissa.

Vienti on tarkoitus aloittaa Viroon, Hollantiin ja Britanniaan.

Holmlund myöntää, ettei ala ole helppo. Salaman alkuinvestointi laitteineen ja tiloineen oli noin 170 000 euroa, mutta suurehkoa summaa selittää osin keskimääräistä suurempi 1 100 litran tankkikoko.

Kaverukset puhuvat yhteisestä arvopohjasta.

Jaakko Ailio toimii panimomestarina, Ville Saarikoski vastaa brändistä ja ilmiasusta, Johannes Järvinen tuntee alan byrokratian ja Christian Holmlund johtaa panimon toimintaa.

– Olemme tunteneet toisemme vuosikymmenet. Meillä on sama näkemys kansainvälisyydestä, brändistä ja laadusta, Holmlund kuvaa.

Brändiä rakennettiin vuosia

Kaikilla on takanaan korkeakouluopintoja. Saarikoski on arkkitehti ja teollinen muotoilija, Ailio kansainvälisestä politiikasta väitellyt tohtori, kauppatieteilijä Holmlund pk-yritysten vientikonsultti ja diplomi-insinööri Järvinen ely-keskuksen asiantuntija.

– Me kaikki ymmärrämme tiukan kulukurin ja jakelun merkityksen. Yksituumaisuudesta kielii sekin, että rakensimme Salaman brändiä ja konseptia yhdessä kolmisen vuotta.

Alkoholilain ansiosta panimosta saa myydä suoraan ulos korkeintaan 12-prosenttisia oluita. Oma kauppa Bembölessä on Salamalle merkittävä tulonlähde.

Holmlund kehuu Espoon pienpanimomarkkinoita: Fat Lizard Brewing, Lumi Brewing, Espoon Oma Panimo ja Olarin Panimo edustavat uuden olutkulttuurin esiinmarssia ja toimijoiden yhteistä kasvuhalua.

– Salaman ja monen muunkin pienpanimon kasvu on vahvaa. Oluttamme saa jo ravintoloissa pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Porissa, Seinäjoella ja Kotkassa. Kauppojen hyllyillä olemme kasvukeskuksissa, Holmlund luettelee.

Toimitusjohtaja kertoo esimerkin. Kun tanskalainen Mikkeller-pienpanimo avasi kesällä ravintolan Helsingin ydinkeskustaan, Salama pääsi heti sen valikoimiin.

Viro on onnistunut kansainvälistymisessä

Salama keskittyy ipa-, stout- ja sour-tyyppisiin mallasjuomiin. Se on hankkinut erikoiskypsytyksiin Ranskasta viinitynnyreitä ja USA:sta bourbon-tynnyreitä, ja niissä valmistuvat tynnyreistä aromeja saavat stoutit ja hapanoluet.

Tuotteiden valmistuksesta ja reseptiikasta vastaava Jaakko Ailio arvioi, että vuosien mittaan pienpanimoala on ammattimaistunut.

– Kasvava pienpanimoklusteri ja uusi craft beer -kulttuuri ovat vahvistuva trendi. Pienpanimoiden kokemukset karttuvat ja laitteistot paranevat, joten tuotteiden laatukin kohenee.

Suomalaisia pienpanimotuotteita ei vielä näy ulkomailla, mutta virolainen Põhjala on onnistunut kansainvälistymisessä. Esimerkki löytyy läheltä, ja uudet olutmaat kiinnostavat vaikkapa Kiinassa ja USA:ssa.

Salama pohtii lisäväen palkkaamista ja lisälaitteiston hankkimista, koska kysyntä ylittää nykyisen kapasiteetin. Maksimissaan se voisi panna 3 000 litraa olutta viikossa.

– Meillä olisi kolmelle ihmiselle hommia. Meillä on myös tilaa lisätankeille, jolloin kapasiteetti olisi noin 300 000 litraa vuodessa, Ailio sanoo.