Carlsberg on vahvempi osa tanskalaista identiteettiä kuin mikään olutbrändi on suomalaiselle. Kävin tutustumassa 170 vuotta täyttävän olutkonsernin sisuksiin ja maltaisiin.
Sain kutsun pressimatkalle Kööpenhaminaan juhlimaan 170-vuotiasta olutjättiä. Samalla paneuduin Carlsbergin taustoihin, perintöön, nykytilaan ja tulevaisuuteen. Kuvittelin hörppiväni sitä tuttua lageria pitkin päivää kuunnellen tarinaa brändin synnystä ja ylisanoja firman bissen laatukriteereistä. Erehdyin.
Sitä perinteistä Carlsbergin lageria nautin parin päivän aikana kahdesti. Ensimmäisen hotellin baarissa. Sen jälkeen tarjoilu toi eteen mitä moninaisempia herkkuja firman tuoteportfoliosta.
Ohjelma alkoi upeassa Ny Carlsberg Glyptotekissa TEDx Talkilla, jossa käsitellään vartin puheenvuoroilla jokin kiinnostava aihe. Setin aloitti hologrammina esiintynyt, 130 vuotta sitten kuollut Carlsbergin perustaja, J.C. Jacobsen. Hienosti kirjoitettu puheenvuoro käsitteli sitä, miksi elämässä kaikkeen tulisi suhtautua ja vastata luultavasti, ”probably”. Epävarmuus on elämässä aina läsnä ja sen voi ottaa voimavaraksi pelkäämisen sijaan. Muutkin puheenvuorot höystivät epävarmuuden ilosanomaa.
Lounas nautittiin Glyptoteketin takapihalla puutarhakutsujen tyylillä. Bisset kylmässä ja pöydät täynnä pieniä herkkuja. Reissun toinen ja viimeiseksi jäänyt ”perus-Carlsberg”.
Sitten panimoon kuulemaan Carlsbergin kunnianhimoisista nolla-tavoitteista. Ennen niiden latelemista on hyvä kertoa perusteet. Suomessa Carlsberg-konserni osti Sinebrychoffin vuonna 2000. Liikevaihtoa kertyi tälle maailman kolmanneksi suurimmalle panimokonsernille viime vuonna 8,4 miljardia euroa. Globaalisti Carlsberg omistaa satoja tuotemerkkejä.
En ollut aiemmin ajatellut olutfirmoja kestävän kehityksen kannalta. Parannettavaa silläkin saralla löytyy eikä Carlsberg ole valinnut helpointa tietä. Vai mitä mieltä näistä tavoitteista:
Seuraavaksi maan alle panimon kellariin. Lasiin vanhimpia maistamiani oluita vuodesta 1994 alkaen. Yllätyin, miten paljon sherrymäisiä piirteitä olut saakaan ikääntyessään. Tyylikkäitä, mutta ei kovin helppoja sävyjä. Kun panimohistoria ulottuu vuoteen 1847, pitkälle ennen jäähdytinteknologian syntyä, ehtii kylmätilaa syntyä maan alle melkoisesti. Carlsbergin tunneleita on panimon alueella 7 km pituudelta.
Heilahdus illalliselle Carlsbergin museoon. Ja kas, Mads Mikkelsenhän se siinä, firman tuore mainoskasvo bisseä ryystämässä. Oikein mukava mies, jos 10 sekunnin ryhmäfanikuvasession pohjalta uskaltaa päätellä.
Luvassa hieno ateria, jolle antaa vahvasti sävyä paitsi ruokajuomina tarjotut oluet, myös vahvasti firman itse kehittämällä, mustalla ohralla sävytetyt annokset. Pääsin vihdoin maistamaan ostereita porterin huuhtelemana. Moni kehunut. Erinomainen kombo. Myös stoutin kera. Illallisen aikana hahmottuu oluen monimuotoisuus ruokajuomana. Carlsbergin ja Jacobsenin bisset toimivat syksyyn nojaavan menun kanssa loistavasti ja oluisiin keskittyy aivan eri tavalla, kun ne on paritettu ruuan kanssa. Olut haluaa ruokapöytään entistä voimakkaammin. Kunpa Jacobsenin ja Carlsbergin "erikoisoluita" olisi saatavissa enemmän Suomessakin.
Seuraava aamu alkaa Carlsbergin erikoisoluiden kaupallisen johtajan, Paul Daviesin, haastattelulla. Kysyn suuren panimokonsernin suhtautumista craft beer -buumiin. Davies on siitä innoissaan.
- Käsityöläispanimot tekevät oluesta uudelleen mielenkiintoista. Oluesta puhutaan enemmän kuin aikoihin. Samalla he vievät paitsi olutkulttuuria, myös olutteollisuutta eteenpäin. He paneutuvat humalan saloihin, uskaltavat kokeilla ja haastavat samalla jättejä pysymään kehityksessä mukana. Viinien parissa on puhuttu aina rypäleistä ja nyt pienpanimoiden kautta nousevat humalat esiin.
Olutbuumi on nostanut esiin oluen hienoudet.
- Tietämys erilaisista oluttyyleistä on kasvanut viime vuosina huikeasti. Ihmiset tuntevat 10 erilaista kahvityyliä, 15 teelajiketta, lukuisia viinilajikkeita ja nyt myös oluen monet kasvot, Davies hehkuttaa.
- Tarinat ja yksityiskohdat oluiden takana kiinnostavat. Kuka oluen on pannut? Mistä lasista mikin olut tulisi nauttia? Craft beer -vallankumouksen myötä kuluttajat tuntevat usein oluet paremmin kuin niiden myyjät. Haetaan kompleksisia tyylejä ja osataan arvostaa hienouksia.
Kuluttajissa olutfanaatikot ovat kuitenkin yhä marginaalissa. Suuri massa on vasta tottumassa IPAan ja APAan harrastajien siirtyessä hapanoluisiin ja humalaisiin lagereihin.
- Baarit ovat trendien haistelussa eturintamassa ja ottavat riskit. Kaupat seuraavat näitä kulutustottumuksia. Maailman pääkaupungit ovat kehityksessä keskiössä ja niistä trendivirrat valuvat muualle maahan.
Davies näkee Baltian innovatiivisimpana olutalueena. Kun myös Ruotsi kamppailee olutbuumin etujoukoissa, tarjoutuu miehen mukaan Suomelle loistava paikka imeä näistä kulttuureista parhaat palat.
Perus-Carlsbergillekin on yhä vahva tilaus.
- Carlsbergin lager toimii ihmisillä arkioluena ja viikonloppuisin on mukava kokeilla toisenlaisia tyylejä.
Poistun konsernin tornitalosta panimon alueelle. Nykyinen pääkallopaikka on rakennettu jostain syystä vanhojen viljasiilojen päälle ja ensimmäiset kerrokset alkavat vasta numerosta 12. Uusi päämaja on rakenteilla, mutta olennaisin muutos panimon läheisyydessä on Carlsberg Byen. Kokonainen moderni kyläyhteisö, jolle panimon läsnäolo heittää perinteikästä henkeä. En malta odottaa nähdä aluetta muutaman vuoden päästä valmiina. Kööpenhaminaan on aina mahtavaa palata.
