Suomalaisten käyttötileillä makaa yli 60 miljardia euroa sellaista rahaa, josta osa voisi olla huomattavasti tuottoisammassa käytössä.
Nordean ekonomistin Olli Kärkkäisen mukaan jokaisen olisi hyvä pitää tietty määrä rahaa puskurina pahan päivän varalta, mutta lisäksi hän suosittelee hajauttamaan varoja esimerkiksi erilaisiin sijoituksiin.
– Säästämisessä tärkeintä on säännöllinen säästäminen ja säästämisessä vaikeinta on säästämisen aloittaminen. Eli säännöllisen säästämisen suhteen paras päivä aloittaa oli eilen, mutta tänään on kuitenkin parempi päivä kuin huomenna, Kärkkäinen kiteyttää.
Ekonomistin mukaan sijoittamisen riskiä voi pienentää esimerkiksi rakentamalla erilaisista säästämiskeinoista itselle sopivan ja hajautetun kokonaisuuden. Kärkkäinen muistuttaa myös, että säästämällä säännöllisesti, varallisuuden karttuminen osuu sekä nousu- että laskukausille.
Eläkeläiset säästävät nuoria enemmän
Nordean ekonomistin mukaan suomalaisten säästämisestä löytyy kuitenkin taloustieteen näkökulmasta eräänlainen ikäluokkien välinen vinouma.
– Taloustieteessä ajatellaan, että työikäisenä säästetään ja näitä säästöjä käytetään sitten eläkeiässä kulutukseen, mutta näyttää siltä, että monilla eläkeläisillä säästämisasteet on jopa korkeampia kuin työikäisillä, mikä on täysin päinvastoin kuin sen pitäisi olla.
– Jos säästämisen aloittaminen on vaikeaa, niin vaikeaa näyttää olevan myös säästöjen käyttäminen, Kärkkäinen toteaa.
Suuresta tileillä makaavasta rahapotista huolimatta Suomen Pankki on ollut huolissaan siitä, että suomalaisten säästämisaste on matala. Tämä tarkoittaa, että kotitaloudet käyttävät enemmän rahaa kuin ne tienaavat.
Suomalaisten kotitalouksien säästämisaste on ollut pakkasella syksystä 2014 lähtien ja ilmiön odotetaan jatkuvan ainakin lähivuodet.
Suomen Pankki arvioi, että matalasta säästämisasteesta voi aiheutua myöhemmin ongelmia kansataloudelle.
Suomen Pankin mukaan etenkin velkaantuneet kotitaloudet saattavat joutua supistamaan voimakkaasti kuluttamistaan, jos talouskasvu jossain vaiheessa hidastuu ja esimerkiksi työttömuus pahenee.
– Kuluttajien luottamus on ennätyskorkealla ja se johtaa siihen, että yksityistä kulutusta pönkitetään osittain velkarahalla. Pidemmän päälle velkaantumiseen perustuva yksityisen kulutuksen kasvu ei ole kestävää, Olli Kärkkäinen arvioi.
Hänen mukaansa pakkasella oleva säästämisaste ei kuitenkaan aiheuta välitöntä uhkaa.
– Jonkin aikaa se on ihan ok, mutta sitten kun tulee huonommat ajat, niin velkavetoinen kasvu saattaa sakata aika pahasti.