Suomalaiset ja virolaiset rikolliset kaappasivat satojen ihmisten pankkitiedot huijausviesteillä – ottivat lainoja yhteensä 375 000 eurolla

Poliisi epäilee, että suomalaiset ja virolaiset epäillyt saivat rikoshyötyä yhteensä noin 375 000 euroa alle vuodessa.

Ensimmäinen petosaalto tapahtui huhtikuussa 2020 ja viimeisin tammikuun 2021 ensimmäisinä päivinä.

Yhteensä tutkittavia petosaaltoja on kymmenen kappaletta, ja ne kaikki liittyvät toisiinsa. Kaikissa on rikosnimikkeenä törkeä petos.

Lue myös: Eila luuli maksavansa laskun, menettikin kymmenien tuhansien eläkesäästönsä – näin helppoa on tulla huijatuksi: "Myin pihakalusteita, että sain laskut maksettua"

Näin rahat saatiin huijattua

Jokaiseen petosaaltoon kuului kolme vaihetta: rikoksen valmistelu, eli käyttöön saatujen pankkitilien valmistelu ja kalasteluviestien lähettäminen, rahoitusyhtiöiden erehdyttäminen hankituilla henkilötiedoilla ja rikoshyödyn turvaaminen, eli rahojen nostaminen käteisautomaateista.

– Tekotapa on poikkeuksellisen suunnitelmallinen ja monimutkainen. Kesti viikkoja ennen kuin ymmärsimme täysin, miten nämä tarkasti koordinoidut teot toteutettiin. Lopulta pystyimme kuitenkin tekemään sellaisia toimenpiteitä, joilla rikossarja saatiin avattua, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Matias Björklund.

Yhdessä tapauksessa epäilty saatiin kiinni ja teko osittain keskeytettyä, kun hän oli nostamassa pikavippejä Espoonlahdessa sijaitsevasta pankkiautomaatista. Rahat oli hankittu kymmenien identiteettivarkauksien avulla.

Epäillyn hallusta takavarikoitiin 4 000 euroa käteistä. Samalla kertaa poliisi löysi toisen epäillyn pankkikortin ja muuta aineistoa, joka avasi rikoskokonaisuutta entisestään.

Epäillyt valmistelivat rikokset huolellisesti. Ennen jokaista aaltoa sadoille henkilöille lähetettiin kalasteluviestejä postin nimissä. Viestissä kerrottiin, että henkilölle oli saapunut paketti.

Tarvittavat tiedot kaapattiin, kun henkilö avasi tekstiviestissä olleen linkin ja tunnistautui pankkitunnuksilla. Viestin avanneet henkilöt joutuivat siis identiteettivarkauden uhriksi.

Epäiltyjä yli 40 

Kaapatuilla tunnuksilla epäillyt hakivat lainoja eri rahoitusyhtiöiltä. Rahat siirrettiin etukäteen järjestetyille pankkitileille, jotka kuuluivat tekijäpiirin jäsenille.

Lopulta rahat nostettiin pankkiautomaateista Suomessa ja ulkomailla. Sen jälkeen käteiset toimitettiin ennalta sovittuihin paikkoihin, joista ne noudettiin ja kuljetettiin eteenpäin.

Yhteensä petoskokonaisuudessa on epäiltyjä yli 40. Joukossa on Suomen ja Viron kansalaisia.

Myös Osuuspankin nimissä on tehty huijausviestejä. Näin aidolta huijausviesti vaikuttaa: