Suomalaisella mustikalla rahastetaan – purkissa lukee mustikka, kuvassa eri marja

Alkuperä häivytetään tietoisesti 2:02

Suomalaisen metsämustikan hyvällä maineella tehdään maailmalla kyseenalaista bisnestä. Monet kansainväliset toimijat markkinoivat viljeltyä mustikkaa harhaanjohtavasti metsämustikkana.

Arktiset Aromit -järjestö tutki 55 kansainvälistä mustikkatuotetta ja tulos oli surkea - vain neljässä raaka-aine oli aitoa, tai sen ainakin väitettiin olevan Suomesta, Ruotsista tai Euroopasta.

Muut metsämustikat olivat lähtöisin Aasian maista, Amerikasta tai marjalajin alkuperämaata ei mainittu lainkaan. Metsämustikka ei kasva Aasian maissa tai Pohjois-Amerikassa, joten näiltä osin alkuperämaa oli ilmoitettu taatusti virheellisesti.

- Kyllä se harmittaa erityisesti yritysten puolesta. Meillä jää varmasti miljoonia euroja saamatta, arvioi toiminnanjohtaja Simo Moisio.

Alkuperä häivytetään tietoisesti

Yleensä kysymys oli aasialaisesta tai amerikkalaisesta viljelymustikasta, jota kuitenkin markkinoitiin röyhkeästi metsämustikan nimellä, terveysvaikutuksilla ja erinomaisella maineella.

- Massa myy ja tietysti markkinointitoimenpiteet ovat sen massan mukaisia ja amerikkalaiset ovat siinä onnistuneet. Olemme jääneet jalkoihin tässäkin taistelussa, harmittelee lappeenrantalaisen Kaskein Marjan yrittäjä Pekka Koivisto.

Metsämustikan maine on kiirinyt laajalle, sillä paljon yrityksiä eri puolilla maailmaa on muuttanut blueberry-tuotenimen bilberryksi, jolla suomalaista marjaa on yritetty erottaa pensasmustikasta jo toistakymmentä vuotta.

- Kartoitimme netistä bilberry-tuotteita ja havaitsimme monien yritysten myyvän metsämustikan nimellä muita marjalajeja sisältäviä tuotteita, Moisio kertoo.

Vieraita raaka-aineita käytössä

Metsämustikan sijasta voitiin erityisesti Kiinassa käyttää tuotteessa myös puolukkaa tai juolukkaa. Bilberry-tuotteiden raaka-aineina oli käytetty myös goji-marjaa, riisijauhoa, porkkanajauhetta ja -mehua sekä soijaöljyä.

- Meillä Suomessa siinä olisi kyse kuluttajan harhauttamisesta, mutta mikä on lainsäädäntö eri Aasian maissa ja eri puolilla maailmaa, niin se on sitten toinen juttu.

Osasta bilberry-tuotteista puuttui marjan tieteellinen nimi. Osassa tieteellinen nimi viittasi toiseen marjalajiin.

Kuvatkin pielessä

Metsämustikkatuotteiden pakkauksiin perehdyttäessä havaittiin, että tuotekuvat olivat marjojen tieteellisiin nimiin verrattuna vielä useammin virheellisiä. Löydetyistä 55 metsämustikkatuotteesta 22:ssa ei ollut marjalajin kuvaa. 

Kahdeksassa bilberry-nimellä varustetussa tuotteessa oli kuvassa viljelty pensasmustikka, kolmessa vieraat yrttilajit, kahdessa juolukka ja yhdessä aronia. Muutama kuva oli sellainen, ettei niiden kasvilaji käynyt selville. 

- Yhdeksässä tuotteessa oli käytetty metsämustikan kuvaa. Oikea kuva oli siten 16 prosentissa löydettyjen tuotteiden määrästä, Moisio kertoo.

Japanilaiset parhaiten perillä

Japani on Suomelle tärkeä mustikan vientimaa ja nykyisin myös oikean tiedon levittäjä. Alkuperään kiinnitetään huomiota eikä kuluttajan juksaamista sallita, vakuuttaa Wakasa-Seikatsu -yhtiö, joka on Japanin markkinajohtaja ravintolisätuotteissa.

- Oikeiden kumppaneiden löytäminen on tärkein asia, koska kaupankäynti alalla perustuu luottamukseen, korostaa toimitusjohtaja Kumiko Takimoto.

Suomessa kymmenkunta vuotta toiminut Takimoto on jo hyvin perillä mustikan alkuperästä, mutta hän varoittaa mustikan markkinoijia muista riskeistä.

- Sääoloihin ja poimintaresursseihin liittyy riskejä, joiden vuoksi osa japanilaisista yhtiöistä on korvannut mustikan mustaherukalla tai muilla marjoilla.

Suomessa mustikka kasvaa metsässä

Metsämustikalle haetaan EU:n alkuperäsuojaa, mutta hakemus on edennyt kovin hitaasti hallinnon rattaissa. Parhaillaan asia on lausunnolla komissiossa.

- EU:n alkuperämerkki olisi tae sille, että kysyinen raaka-aine vastaisi tuotteen nimeä, suomalaista metsämustikkaa.

Moision mielestä viranomaisten olisi syytä lisätä kansainvälistä yhteistyötä, jotta harhaanjohtavuudesta päästäisiin eroon. Piraattituotteiden valvontaa pitäisi myös tehostaa.

- Onko esimerkiksi elintarvikepuolella alkuperämaan, nimen tai sisällön osalta sallittua harhauttaa kuluttajaa, Moisio kyselee.

Myös tiedottamisen tarve on valtava. Mustikkaa on viety yli sata vuotta, mutta maailmalla ei edes tiedetä, että suomalainen mustikka kasvaa metsässä eikä pellolla.

Lue myös:

    Uusimmat