Suomalaisasiantuntija uskoo Juno-luotaimen tuovan ainutlaatuista tietoa Jupiter-planeetan sisuksista. Juno asettui Jupiterin kiertoradalle tänä aamuna.
Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan avaruusluotain Juno saavutti tänä aamuna yhden merkittävän rajapyykin. Tehtyään matkaa lähes viisi vuotta ja 2,7 miljardia kilometriä se asettui Jupiterin kiertoradalle. Sen on määrä kiertää Jupiteria 20 kuukautta.
Tutkijat odottavat saavansa Junon avulla tietoa aurinkokuntamme viidennen planeetan koostumuksesta ja syntyhistoriasta. Uudet havainnot voivat tuoda tietoa myös muiden planeettojen, kuten Maan, synnystä.
Kaasusta koostuva Jupiter on monille vielä vieras
Ursan Tähdet ja avaruus -lehdelle työskentelevä avaruustekniikkaan erikoistunut tiedetoimittaja Mikko Suominen pitää Junon saavutusta upeana.
– Jupiter on tosi tärkeä tärkeä planeetta, koska siinä on 2,5 kertaa niin paljon massaa kuin kaikissa muissa planeetoissa yhteensä. Nyt saadaan lopulta tarkkaa tietoa siitä, mitä planeetan pinnan alta löytyy.
Mars on kiinnostanut ihmiskuntaa perinteisesti jättimäistä Jupiteria enemmän.
– Mars on kiviplaneetta ja se kiinnostaa ihmisiä siksi, että ihmiskunta voi jonain päivänä – ehkä jo vuosikymmenen päästä – lähettää sinne miehitetyn lennon ja vähitellen rakentaa sinne siirtokunnan. Marsin tutkijat ovat pyrkineet selvittämään muun muassa sitä, miten helposti sieltä saa vettä käytettäväksi. Kaasuplaneetta Jupiter on meille vielä outo eikä siksi isolle yleisölle yhtä kiinnostava.
Suominen arvioi, että Jupiterissa ihmisiä kiinnostavat eniten vielä toistaiseksi sen 4 suurta kuuta: Io, Europa, Ganymedes ja Kallisto.
– Ne ovat ja ovat vesijään peittämiä kappaleita ja meidän oman kuumme kokoluokkaa. Niistä suurin, Ganymedes, on Merkurius-planeettaakin suurempi. Ihmiskunta voidaan mahdollisesti asuttaa niille vielä joskus, koska ne ovat kiinteitä kappaleita. Juno ei kuitenkaan tällä kertaa tutki niitä, vaan sitä itse planeettaa.
Jupiterista saadaan lähikuvia elokuussa
Suurta yleisöä kiehtovat lähikuvat Jupiterista saadaan Suomisen mukaan ensi kuussa.
– Kun Juno lähestyi Jupiteria, siitä kytkettiin pois paljon tiedeinstrumentteja, jotta mikään ongelma niissä ei aiheuttaisi ongelmia luotaimen kriittisillä jarrutushetkillä. Eli jos vaikka kamera olisi tiltannut, sen virheilmoitus olisi periaatteessa voinut kaataa tietokoneen pääohjelman ja keskeyttää jarrutuksen. Ensimmäiset Junon lähettämät kuvat ovat aika huonoja, mutta seuraavilla ratakierroksilla sieltä saadaan ihan hienojakin kuvia.
Suominen kertoo, että suuren yleisön kannalta kiinnostavimpia ovat Jupiterin lähiohitusten aikaan saatavat kuvat.
– Luotain kiertää Jupiteria hyvin elliptisellä radalla. Lähimmillään se käy tosi lähellä Jupiterin uloimpia kaasukerroksia. Kauimmillaan se on tosi kaukana Jupiterin pinnasta. Elokuun lopussa, kun luotain ohittaa Jupiterin seuraavan kerran, saadaan kiinnostavia kuvia Jupiterin pinnasta. Varsinaiselle tiederadalleen luotain asettuu marraskuun puolivälissä.
Juno-luotain asettui Jupiterin kiertoradalle tänä aamuna.
Juno tuottaa tietoa myös muista eksoplaneetoista
Suominen kertoo, että tutkimalla Jupiteria ja luotaamalla sen sisuksia saadaan selville myös jotain siitä, millaista ainesta muilla eksoplaneetoilla on.
– Viime vuosina on löytynyt yhä enemmän ja enemmän eksoplaneettoja, eli tosia tähtiä kiertäviä planeettoja. Suuri osa niistä on Jupiterin kaltaisia kaasujättiläisplaneettoja.
Suomista Jupiterissa kiehtoo myös sen ”elävä” olemus.
– Jupiterin pilvikerroksista koostuva pinta ei pysy ollenkaan paikallaan, vaan pilvien välissä on koko ajan erilaista virtailua ja turbulenssia. Kuvista koostetuista animaatioista on tosi mielenkiintoista nähdä, miten planeetta on jatkuvassa liikkeessä.
Jupiter on vaarallinen planeetta
Suominen kertoo, että Jupiter on ihmiselle hyvin vaarallinen paikka. Siksi myös luotain on jouduttu rakentamaan hyvin kestäväksi.
– On arvioitu, että Juno-luotain saa toiminta-aikanaan sellaisen säteilyannoksen, joka vastaa satamiljoonakertaisesti sitä säteilyannosta, jonka ihminen saa käydessään hammaslääkärissä röntgenissä. Luotain on pitänyt suunnitella todella kestäväksi joka komponenteiltaan, että se pysyisi niin hirveässä ympäristössä toimintakykyisenä.
Juno on Suomisen mukaan täysin Nasan tuotos, eikä siinä ole esimerkiksi suomalaista tekniikkaa.
– Toki Euroopan avaruusjärjestelmä suunnittelee omaakin luotaintaan. Tuo JUICE-luotain on määrä laukaista matkaan ensi vuosikymmenen alkupuoliskolla. Myös Nasa suunnittelee vielä uutta luotainta. Niin se kuin JUICEKIn on suunniteltu Jupiterin kuiden tutkimiseen. Perille nämä luotaimet saapuvat vasta vuoden 2030 paikkeilla.
2:48
0:56
