”Suomalainen sisu on etu Natolle” – amerikkalaiset asiantuntijat ennustavat Yhdysvaltojen ratifioivan Suomen Nato-jäsenyyden vuoden loppuun mennessä

1:56
Amerikkalaiset asiantuntijat ennustavat Yhdysvaltojen ratifioivan Suomen Nato-jäsenyyden vuoden loppuun mennessä.

Suomen ja Turkin suurlähettiläänä työskennelleen Eric S. Edelmanin mukaan Turkin uho ei liity Suomen tekemisiin.

Helsingissä maanantaina vieraillut senaatin republikaanijohtaja Mitch McConnell toivoi, että Yhdysvaltain senaatti voisi äänestää Suomen Nato-jäsenyydestä jo ennen elokuussa alkavaa senaatin istuntotaukoa.

MTV Uutisten haastattelemat yhdysvaltalaiset asiantuntijat arvioivat, että ratifiointi tapahtuu vähintäänkin tämän vuoden loppuun mennessä. Aikataulun epävarmuudesta kertoo se, että arviot vaihtelevat.

Apulaistutkija Colin Wall uskoo, että McConnellin toive käy toteen.

– Jos senaatti haluaa ja poliittista tahtoa löytyy, tämä kaikki voi tapahtua hyvin nopeasti, washingtonilaisessa Center for Strategic Studies and International Studies -ajatushautomossa työskentelevä Wall sanoo.

Viimeisimmäksi, vuonna 2019 liittyneen Pohjois-Makedonian prosessi vei senaatissa kuusi kuukautta, mutta Wallin mukaan nyt Nato-maat ymmärtävät, että paras turvatakuu Suomelle ja Ruotsille on nopeus.

– Uskon, että puhumme kuukausien ajanjaksosta, ajasta ennen syksyä.

Sen sijaan Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläänä 1998–2001 työskennelleen Eric S. Edelmanin arvio on pessimistisempi. Suomen jäsenyys tuskin kohtaa juurikaan vastustusta, mutta ongelma on hänen mukaansa ajan löytäminen senaatin kalenterissa. Kotimaanasioita on paljon pinnalla, ja välivaalit lähestyvät.

– Yhdysvaltain senaatissa ei ikinä voi ennustaa asioiden tapahtuvan nopeasti. Mutta uskon, että se tapahtuu tämän vuoden puolella, Edelman sanoo.

Hän uskoo ratifioinnin venyvän syksylle, lokakuun ja joulukuun väliselle ajalle.

Turkin uholla kolme yleisöä, joista yksikään ei Suomi

Suomen Nato-jäsenyys vaatii Yhdysvaltojen lisäksi myönteisen äänestystuloksen myös kaikista muista 29 jäsenvaltiosta. Nyt katse on kääntynyt Turkkiin, joka on uhonnut, ettei se aio puoltaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.

Edelmanille presidentti Recep Tayyip Erdoğanin kovistelu ei tullut yllätyksenä. Suomen lisäksi Edelman on ollut suurlähettiläänä myös Turkissa, vuosina 2003–2005. Tämän jälkeen hän on työskennellyt Yhdysvaltain apulaispuolustusministerinä ja nykyään toimii neuvonantajatehtävissä. Erdoğanin toimintaa hän kuvailee Turkille tyypillisenä.

Hän muistuttaa vuodesta 2009, jolloin Turkki lähes esti Tanskan pääministerin Anders Fogh Rasmussenin valinnan Naton pääsihteeriksi. Syynä olivat Tanskassa julkaistut Muhammed-pilakuvat sekä Turkin väitteet siitä, että Tanska suojelee terroristeja.

Silloinen Yhdysvaltain presidenttiBarack Obamaonnistui lopulta ylipuhumaan Turkin luopumaan vastustuksesta lupaamalla, että Rasmussenin virkakoneistoon nimitetään turkkilaisia korkeisiin asemiin.

– Tällä ei ole mitään tekemistä Suomen kanssa, Suomi vain sattuu joutumaan tulilinjalle. Tässä todistetaan taas mahtailevien poliitikkojen tarvetta saada jatkuvaa huomiota. Erdoğanin on valittanut paljon siitä, ettei hän ole saanut kahdenkeskistä tapaamista presidentti Bidenin kanssa, Edelman mainitsee yhdeksi syyksi.

Turkin ja Yhdysvaltojen välejä on hiertänyt myös Turkin vuosien takaiset kaupat Venäjän kanssa S-400-ilmatorjuntajärjestelmästä.

Toinen uhon yleisö on Turkin kansa. Kun Turkin talous on kuralla ja inflaatio 70 prosentissa, Erdoğan hakee suosiota ulkopolitiikan areenaa hyödyntäen ensi vuoden vaaleja varten.

Kolmantena hän näkee Nato-neuvottelut tilaisuutena lepytellä Putinia luomalla ongelman Naton sisälle.

– Erdoğan myy Bayraktar TB2 lennokkeja Ukrainaan, joten tämä voi olla myös keino hallita monimutkaisia ”frenemy-suhteita” Venäjän kanssa, Edelman sanoo.

Edelman arvioi, että kovista puheista huolimatta Turkista ei tule lopullista estettä Suomen Nato-polulla – korkeintaan hidaste.

”Puhelu Putinin kanssa mallisuoritus”

Lopuksi Edelman kertoo vaikuttuneensa Suomen valtionjohdon tavasta hoitaa Suomen etenemistä kohti Natoa.  Myös presidentti Sauli Niinistön puhelinkeskustelua Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa hän kuvailee ”mallisuoritukseksi” sen suhteen, kuinka asiat Venäjän kanssa tulisi hoitaa.

Toisenlaisia yrityksiä on nähty joiltain muilta eurooppalaisilta johtajilta kuluneen kevään aikana, Edelman sanoo, nimeämättä tarkemmin keitä tarkoittaa.

Suomi tuo Edelmanin mukaan joukon hyviä asioita Natoon, kuten hyödyllisen maantieteellisen sijainnin ja runsaan tykistön, joita jälleen osataan arvostaa Ukrainan taisteluiden myötä. Mutta on suomalaisilla muutakin.

– Innovatiivinen henki ja suomalaisten luonteenlujuus. Suomalainen sisu on iso etu sotilasliitolle, Edelman lausahtaa lopuksi.


Lue myös: 

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja