Suomen Nato-hakemus on Erdoganin valtti – Turkin ja puolustusliiton välejä hiertävät hävittäjät ja Kremlin kanssa solmitut asekaupat: "Tehdään asiat vaikeaksi"

Huhtikuun alussa pääministeri Sanna Marin (sd.) totesi, että Suomi täyttää Naton jäsenehdot ja jos puolustusliittoon haettaisiin, sinne myös päästäisiin.

– Täytämme kaikki kriteerit. Tämä on meille myös vakuutettu, Marin sanoi tuolloin.

Kun Suomen jäsenhakemus alkoi olla eduskunnan tiistaista äänestystä vaille valmis, ilmoitti Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan pariinkin kertaan, että hänen johtamansa maa ei hyväksy sen enempää Suomen kuin Ruotsinkaan jäsenyyttä.

Lue myös: Turkkilaiset hallituslähteet Bloombergille: Turkki haluaa Suomelta ja Ruotsilta tiukan linjan kurdijärjestöihin sekä asevientikiellon pois

Erdogan ehti myös ilmoittaa, että mitään delegaatioita on turha Helsingistä tai Tukholmasta lähettää.

– Tämä on tulkittu neuvottelujen avaukseksi. Ehkä neuvottelut pitää aloittaa siitä, että voiko neuvottelijoita lähettää. Tehdään asiat vaikeiksi, arvioi Suomen Lähi-idän instituutin asiamies Anu Leinonen MTV:n Uutisaamussa.

Oikeastaan kukaan ei tunnu uskovan, että Turkki lopulta estäisi Suomen, Ruotsin tai molempien maiden Nato-jäsenyydet.

Aivan yhtä selvää on, että Turkki haluaa jotain ja nyt sen vaatimiseen on keskimääräistä huomattavasti oivempi tilaisuus.

Hävittäjät harmittavat

Turkilla ja Natolla on monta kiistakapulaa. Turkki ei ole Bloombergin mukaan mielissään siitä, että se on evätty F-35-hävittäjäohjelmasta. Siitä Turkki heitettiin ulos, kun maa valitsi S-400 ohjustorjuntajärjestelmän Venäjältä.

Lisäksi Turkki haluaisi ostaa Yhdysvalloilta tusinoittain F-16-hävittäjiä. Tilaus jumittaa, eikä se ole parantanut Washingtonin ja Ankaran välejä. S-400-asejärjestelmä toi kaiken lisäksi Turkin taakaksi Yhdysvaltain pakotteet.

– Turkilla voidaan nähdä olevan monta motiivia. Turkki voi olla sitä mieltä, etteivät sen liittolaiset ota riittävästi huomioon Turkin turvallisuuskysymyksiä. Halutaan nostaa tämä isosti agendalle, Leinonen katsoo.

– Erdoganilla ei ole kovin hyvin toimivaa suhdetta (Yhdysvaltain presidentin Joe) Bidenin hallintoon, Leinonen jatkaa.

Lue myös: Mitä Turkki Nato-vaateillaan tavoittelee? Turkkilaistaustainen ex-kansanedustaja Ozan Yanar haastattelussa

Vaikka Turkki ei olekaan Yhdysvaltain tai Kiinan veroinen globaali supervalta, on se kuitenkin alueellinen mahtitekijä. Istanbulin entinen pormestari Erdogan tykkää muistuttaa esimerkiksi valtionvierailuilla käyviä päämiehiä Ottomaanien perinnöstä.

Niin tai näin, näyttää viivan alle Leinosen mukaan jäävän se, että nyt on yksinkertaisesti "tarjoutunut mahdollisuus ajaa Turkin etuja".

– Erdoganin retoriikka on ylipäätään aggressiivista. Hän sanoo vahvasti ja syyttää muita maita. Se on osa hänen normaalia repertuaariaan ulkopolitiikassa, Leinonen muistuttaa.

Lue myös: Suomi saanut näiltä mailta lupauksia nopeasta Nato-ratifioinnista – myös Turkin suhteen ollaan luottavaisia