Yhdysvaltalaiselta huippuasiantuntijalta yllätysarvio Suomen Nato-aikataulusta

Heinäkuun Nato-huippukokous Vilnassa on muodostunut jonkinlaiseksi epäviralliseksi takarajaksi Suomen ja Ruotsin Natoon liittymiselle. Yhdysvaltalainen turvallisuuspolitiikan huippuasiantuntija John R. Deni näkee takarajana ennemminkin Turkin vaalit, jotka on määrä pitää tällä tietoa toukokuun puolivälissä.

Deni sanoo STT:n haastattelussa, että huippukokous Liettuassa olisi kyllä oiva tilaisuus juhlistaa kahden uuden jäsenen mukaantuloa puolustusliittoon. Ratifiointeihin vihdoin suostuessaan Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan voisi saada samalla paljon myönteistä huomiota osakseen.

– Minusta asia pitäisi myydä Erdoganille juuri näin, turvallisuustutkimuksen tutkimusprofessori Deni sanoo puhelimitse Yhdysvalloista.

Hänen mukaansa huippukokousta voi käyttää myös keppinä tekemällä asian hyvissä ajoin selväksi Turkin presidentille:

– Ellei asiaa (ratifiointeja) ole hoidettu presidentinvaalien ensimmäiseen kierrokseen mennessä, niin voit olla varma, että joudut eristyksiin huippukokouksessa – kuvainnollisesti ja ihan kirjaimellisesti, Deni muotoilee ydinviestin Erdoganille.

Lue myös: Unkari tukee Suomen Nato-jäsenyyttä – "Heidän sotilaansa ovat valmiita vuodattamaan verta Suomen puolesta"

Pelkkä vihjailu talouspakotteista voisi riittää

Deni muistuttaa, että esimerkiksi Yhdysvalloissa Vilnan huippukokoukselta odotetaan erityisesti keskusteluja Nato-maiden keskinäisestä taakanjaosta puolustuksessa, eikä kesken olevan liittymisprosessin haluta missään tapauksessa varastavan show'ta ja pilaavan kokousta.

Yhdysvaltain Turkkia kohtaan osoittaman "strategisen kärsivällisyyden" aika on siis kulumassa loppukeväästä umpeen.

Mutta mitä Yhdysvallat sitten Denin mukaan voisi tehdä? Turkille voitaisiin esimerkiksi viestiä, että Yhdysvallat harkitsee talouspakotteita. Tämä olisi entistä tehokkaampaa, jos mukaan saataisiin Turkille tärkeät vientimaat Saksa ja Britannia.

– Jos voisimme koordinoida asiaa brittien ja saksalaisten kanssa, niin olisi hyvä mahdollisuus vaikuttaa ajatteluun Erdoganin sisäpiirissä. Sillä jos vienti vähenee, se pahentaa Erdoganin tilannetta entisestään – erityisesti, jos presidentinvaaleissa joudutaan toiselle äänestyskierrokselle, Deni järkeilee.

Ennen mahdollisia pakotetoimia asiasta keskusteltaisiin diplomatian kulisseissa, ja jos hanke ei etenisi, se saattaisi Denin mukaan vuotaa "vahingossa" vaikka medialle.

– Pelkkä tieto siitä, että jostain tällaisesta keskustellaan, vaikuttaisi heti markkinoihin, hän arvioi.

Lue myös: Unkarilaistoimittaja ilmestyi eduskuntaan ja lateli Matti Vanhaselle tiukkoja kysymyksiä suomeksi

Tukikohdat Turkissa tärkeitä molemmille

Deni myöntää, että juuri nyt – Turkin massiivisen maanjäristyksen jälkimainingeissa – pakotteista vihjailu voisi vaikuttaa "suoraan sanoen julmalta". Toisaalta katastrofi on myös heikentänyt Erdoganin asemaa.

Toinen mahdollisuus vaikuttaa Turkkiin olisi Denin mukaan se, että Yhdysvaltain sotilaallista läsnäoloa Turkissa harkittaisiin uudelleen. Yhdysvalloilla on Turkissa muun muassa Incirlikin lentotukikohta ja tärkeä tutka-asema sekä muita enemmän tai vähemmän pysyvästi maahan sijoitettuja joukkoja.

Tässä etenemissuunnassa on Denin mukaan syytä olla hyvin varovainen, koska Yhdysvallat ja Nato hyötyvät myös itse paljon kyseisistä laitoksista. Esimerkiksi Euroopan ohjuspuolustusjärjestelmän osana toimivan ja ohjusten laukaisuja havaitsevan tutka-aseman korvaaminen olisi erittäin vaikeaa.

– Mutta turkkilaiset hyötyvät myös merkittävästi näistä työpaikkojen ja muiden taloudellisten hyötyjen muodossa, sekä myös myönteisenä poliittisena maineena maalle, Deni muistuttaa.

Unkarin puhemies: Suomen itäraja ongelma Natolle

Uutiskanava CNN:n haastattelemien Nato-maiden diplomaatti- ja viranomaislähteiden mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien toteutuminen heinäkuun huippukokoukseen mennessä ei näytä ollenkaan niin valoisalta kuin julkisuudessa on vakuuteltu. Osa haastatelluista lähteistä tosin on toiveikkaita ja katsoo, että Natosta on niin paljon hyötyä Turkille ja kahdesta uudesta jäsenestä Natolle, että asian on pakko ratketa pian.

Enemmistö CNN:n haastatelluista kuitenkin pitää käytännössä olemattomana todennäköisyyttä, että Erdoganin mieli muuttuisi ennen Vilnaa. Joidenkin diplomaattien ja virkamiesten mukaan Suomi saattaa liittyä Natoon ilman Ruotsia, mutta on myös mahdollista, ettei kumpaakaan hakijamaata päästetä Natoon vielä pitkään aikaan.

Tällöin kysymys kuuluisi, miten Nato toimii tilanteessa, joka on täysin vastoin usein toistettua mantraa lännen yhtenäisyydestä ja pelaa suoraan Venäjän presidentin Vladimir Putinin pussiin.

Vaikka lähes kaikki huomio on kiinnittynyt Turkkiin, ei pidä myöskään unohtaa ratifiointiaan niin ikään panttaavaa ja Venäjään hyvin ymmärtäväisesti suhtautuvaa Unkaria. Tuoreet kommentit Budapestistä viittaavat siihen, ettei viivyttelyssä kenties ole kyse pelkästä kiusanteosta ja EU:n piirissä syntyneiden kalavelkojen takaisinmaksusta, vaan jostain perustavammasta.

Unkarin parlamentin puhemies Laszlo Köver totesi muutama päivä sitten unkarilaisen Hir TV -kanavan haastattelussa, että Suomen pitkä maaraja Venäjän kanssa lisää konfliktin mahdollisuutta Naton ja Venäjän välillä. Tämän ajattelun mukaan Suomen liittyminen Natoon siis vähentäisi Naton turvallisuutta.