Muovijäte on luonnossa paitsi rumaa, myös hyvin haitallista. Tuhatmäärin merieläimiä kuolee vuosittain muoviin liittyviin haittoihin esimerkiksi sitä syötyään, ja myrkkyjä keräävä mikromuovi voi päätyä ravintoketjun myötä myös ihmisten lautasille.
Suomalainen Senja Kilpeläinen yli sadan muun vapaaehtoisen kanssa Hondurasissa Roatanin mangrovemetsien puhdistustöihin muovijätteistä. Kansainvälistä seuruetta koulutettiin matkalla muovijätteisiin liittyvistä ongelmista.
Rannat täynnä ryönää
Hondurasissa, kuten useimmissa muissakin kehittyvissä maissa, on merkittäviä ongelmia jätehuollon toimivuudessa. Sen seuraukset ovat selvästi nähtävissä, ja esimerkiksi hiekkarannat saattoivat olla täynnä pikkiriikkistä muovinsirpaletta.
– Olihan se hurja nähdä. Näet paratiisinkauniin rannan, mutta kun käännät katseen alas, niin sitä roskaa on ihan valtavasti, Kilpeläinen kertoo Huomenta Suomen lähetyksessä.
Hänen päällimmäinen tunteensa paikalla olikin toivottomuus.
– Kun siivosit sitä roskaa ja muovia pois, meni ehkä muutama sekunti, kun uusi aalto tuo vastaavan määrän muovia tilalle. Tai kun menet rannalle ja vedät muovipussin pois, huomaat että alla on seitsemän kerrosta lisää sitä muovia, hän kertoo.
Kertakäyttömuovi pahin saastan lähde
Kilpeläinen itse ottaisi oman muoviroskan ehkäisyn periaatteeksi sen, että tuotteita ostaessaan miettii aina, voiko tuotetta käyttää uudestaan. Tarkoituksena on ehkäistä kertakäyttömuovin ostamista, sillä kertakäyttöiset muovituotteet ovat merkittävin yksittäinen muovijätteen lähde.