Tutkijat ovat löytäneet uuden katkalajin vajaan seitsemän kilometrin syvyydestä Mariaanien haudasta Tyyneltämereltä. Katka sai tieteelliseksi nimekseen Eurythenes plasticus, sillä sen sisältä löytyi tutkimuksissa mikromuovia, kertoo WWF.
Tutkijat törmäsivät merten rehottavaan muoviongelmaan huolestuttavalla tavalla Tyynenmeren syvyyksissä, kun he löysivät Mariaanien haudasta ennen tuntemattoman katkalajin, jonka sisältä löytyi mikromuovia.
Brittiläisen Newcastlen yliopiston tutkijat nimesivät katkan Eurythenes plasticukseksi, sillä sen havaittiin tutkimuksissa sisältävän polyeteenitereftalaattia eli PET-muovia. Kyseistä muovia käytetään muun muassa muovipullojen ja urheiluvaatteiden valmistuksessa.
Mikromuovin pala löytyi uuden katkalajin edustajan sisältä.
– Uusi lajilöydös osoittaa, miten kauaskantoiset seuraukset maailman muovijäteongelmalla on. Löydämme maapallon syvimmistä ja kaukaisimmista kolkista lajeja, jotka ovat nielleet muovia kauan ennen kuin ihmiskunta edes tietää niistä, sanoo WWF Saksan meriohjelman päällikkö Heike Vesper.
–Muovia on ilmassa, jota hengitämme, vedessä, jota juomme ja nyt myös eläimissä, jotka asuvat hyvin kaukana ihmisasutuksesta
WWF on rahoittanut tutkimusta, jonka tulokset julkistettiin Zootaxa-tiedejulkaisussa eilen.
Mikromuovi leviää kaikkialle
Muovin matka Tyynenmeren merieliöihin voi olla hyvinkin pitkä, kertoo WWF. Järjestön mukaan matka alkaa usein teollistuneista maista, joista muovijätteitä kuljetetaan edelleen Kaakkois-Aasian kehittymättömän jätehuollon maihin.
Monet muovit ovat kierrätykseen kelpaamattomia, minkä vuoksi niitä dumpataan kaatopaikoille. Kaatopaikoilta muovia kulkeutuu runsaasti jokiin ja niistä edelleen meriin. Meressä suurikokoinenkin muovi hajoaa ajan myötä mikromuoveiksi, jotka päätyvät merieliöiden, kuten Eurythenes plasticuksen, elimistöihin.
Tältä näyttää meren syvyyksistä löytyneen lajin edustaja.
Maailman meriin kulkeutuvasta muovijätteestä jopa 75 prosenttia ei ole koskaan edes päätynyt jätehuollon piiriin. Jätteenkeruun kehittymättömyys on merten muoviroskan kannalta kaikkein polttavin ongelma, mutta yhtä lailla on huolehdittava jätteiden kierrätyksestä ja oikeasta jatkokäsittelystä, WWF korostaa.
Suomi mukana Euroopan muovisitoumuksessa
Tänään kerrottiin myös, että Suomi on allekirjoittanut Euroopan muovisitoumuksen (European Plastics Pact). Kyseessä on sitoumus, jossa merkittävä joukko Euroopan valtioita, yrityksiä ja järjestöjä sitoutuu vapaaehtoisiin toimiin muovien aiheuttamien ympäristöhaittojen vähentämiseksi.
– Muovin käytön vähentäminen, kierrätys ja uusiokäyttö on välttämätöntä, sillä kerran tuotettu muovi ei koskaan hajoa kokonaan luonnossa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo hallituksen tiedotteessa.
Sitoumus julkistetaan tänään Brysselissä. Se kattaa muovin kiertotalouden kaikki kolme vaihetta: suunnittelun ja tuotannon, käytön sekä uudelleenkäytön ja kierrätyksen. Sitoumus koskee muovipakkauksia ja kertakäyttömuoveja.
Kierrätys kuntoon
Sitoumuksen tavoitteet koskevat muovipakkausten ja kertakäyttöisten muovituotteiden kierrätystä, kulutusta ja kierrätysmuovin käyttämistä. Sitoumuksella tavoitellaan 25 prosenttiyksikön kasvua kyseisten muovien keräykseen, lajitteluun ja kierrätykseen. Lisäksi niiden kulutukselle asetetaan 20 prosentin vähentämistavoite vuoteen 2025 mennessä verrattuna vuoteen 2017.
Sitoumuksen piirissä olevien muoveja käyttävien yritysten tulee nostaa kierrätysmuovin osuus tuotteissaan keskimäärin 30 prosenttiin. Kaikkien markkinoille saatettujen pakkausten ja kertakäyttömuovituotteiden tulee olla täysin kierrätettäviä tai uudelleen käytettäviä vuonna 2025.
