Tommi Forsman
tommi.forsman@mtv.fi
Valokuvaaja Jukka Saarikorpi ikuisti Indonesiassa otoksiinsa yhden aikamme suurimmista ympäristöongelmista. Kuvankauniin vedenalaisen maiseman sijaan pinnan alla odotti maailma täynnä saastaa ja roskia.
– Olen sukeltanut noin tuhat sukellusta ja kyllä roskaan törmää veden allakin, mutta ei tuollaista ”tornadoa” ole koskaan tullut vastaan, joka on välivedessä.
– Kuulemma tätä on tapahtunut aikaisempinakin vuosina, mutta nyt se oli varsin paha, Saarikorpi kertoo MTV Uutisille.
Kuvat on otettu Nusa Penidan saaren tuntumassa sijaitsevasta Manta Point -nimisestä sukelluskohteesta. Paikka on erityisen tunnettu siitä, että paholaisrauskut saapuvat paikalle puhdistuttamaan ihoaan. Pienemmät kalat syövät niiden iholta muun muassa loisia.
Saarikorven mukaan seudulla on meneillään sadekausi, jonka aikana esimerkiksi läheiseltä Balilta kulkeutuu mereen runsaasti roskaa. Edellisen kerran hän vieraili paikalla puolisen vuotta sitten, eikä vedessä lilluvasta roskasta ollut tuolloin merkkiäkään.
Muovi on materiaalina halpa ja helposti saatavilla. Lisäksi monet muovit eivät maadu ollenkaan. Ne vain hajoavat yhä pienemmiksi ja pienemmiksi palasiksi. Lopulta mikromuovit voiva päätyä lautasellemme.
Jukka Saarikorven mukaan hän haluaa kuvillaan herätellä ihmisiä vallitsevaan todellisuuteen. Hänen mukaansa monilla suosituilla turistisaarilla jätehuollon tila on erittäin huono. Samalla itse turismi ruokkii entisestään roskien kertymistä ympäristöön.
– Se tarina tulee (kuvilla) kerrottua, että mitä me ihmiset oikeasti olemme tekemässä. Länsimaisessa kulutuskäyttäytymisessä tulisi miettiä, voisimmeko mitenkään vähentää muovin käyttöä, vaikka se maksaisikin enemmän.
Merien roskaantumisesta tullut yksi aikamme laajimmista ympäristöongelmista. Maailman merissä on ainakin viisi massiivista muovijätepyörrettä. Suurimmaksi niistä arvioitu on pohjoisella Tyynellämerellä sijaitseva jätepyörre. Lisää pyörteistä voi lukea muun muassa YK:n verkkopalvelusta.
WWF:n arvion mukaan maailman valtameriin päätyy vuosittain noin yhdeksän miljoonaa tonnia muovia. Järjestön mukaan tämä vastaa tilannetta, jossa valtameriin kipataan yhden jäteauton täyden lastin verran roskaa joka minuutti.
Jukka Saarikorven mukaan kulutustottumusten muutoksen lisäksi köyhempiä maita ja etenkin saarivaltioita tulisi auttaa kehittämään jätehuoltoa.
– Kyllähän roskaa näkyy maailmalla ja myöskin riutoilla. Sukeltajatkin järjestävät sukelluksia, joissa roskia kerätään pois, mutta järkevämpää olisi panostaa siihen, ettei muovi kulkeudu sinne.